Palkkasi ei ole yksi luku. Se on kokonaisuus, joka koostuu kymmenistä osista: peruspalkasta, vuorolisistä, kokemuslisistä, henkilökohtaisista lisistä, bonuksista, lomarahoista ja vähennyksistä. Jokainen osa lasketaan omalla tavallaan, näkyy eri tavalla palkkakuitissa ja tulorekisterissä ja kehittyy eri tahtiin vuosien mittaan.
Tämä opas kokoaa yhteen kaiken, mitä palkansaajan tarvitsee tietää palkkansa rakenteesta, näkyvyydestä ja kehityksestä. Opas on suunnattu erityisesti vuorotyöntekijöille, joiden palkka koostuu peruspalkasta ja vaihtelevista lisistä, mutta suurin osa sisällöstä pätee kaikkiin palkansaajiin.
Lyhyesti: Palkkasi muodostuu peruspalkasta ja sen päälle tulevista osista: vuorolisistä, kokemuslisästä, henkilökohtaisesta lisästä, ylityökorvauksista ja lomarahasta. Nämä yhdessä ovat bruttopalkka, josta vähennetään ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut, tyypillisesti 30 ja 40 prosentin välillä. Kuukausipalkkaisen tuntipalkka saadaan jakamalla palkka työehtosopimuksen jakajalla, joka vaihtelee 152:sta 169:ään, ja kaikki lisät lasketaan tästä tuntipalkasta. Siksi yksi virhe palkkaketjun alkupäässä siirtyy jokaiseen lisään.
Osa 1: Miten palkkasi muodostuu?
Bruttopalkka ja nettopalkka
Bruttopalkka on kaiken palkanmuodostuksen lähtökohta. Se on palkan kokonaissumma ennen vähennyksiä: peruspalkka, kaikki lisät, ylityökorvaukset ja muut palkkaan luettavat erät yhteenlaskettuna.
Nettopalkka on se summa, joka tilipäivänä siirtyy pankkitilillesi. Bruttopalkasta vähennetään ennakonpidätys (tulovero), TyEL-maksu (työeläke, 7,30 % vuonna 2026), työttömyysvakuutusmaksu (0,89 %) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (0,88 %). Yhteensä vähennykset ovat tyypillisesti 30 ja 40 prosentin välillä bruttopalkasta.
Vuorotyöntekijälle tärkeä yksityiskohta on, että kaikki lisät verotetaan samalla tavalla kuin peruspalkka. Iltalisästä, yölisästä ja sunnuntailisästä maksetaan samat verot ja sosiaalivakuutusmaksut kuin peruspalkasta. Mitään vuorotyövähennystä tai huojennusta ei ole.
Palkan muodostuminen brutosta netoksi, vähennyksineen ja vuoden 2026 prosentein, käydään läpi käytännön esimerkein artikkelissa Mitä bruttopalkka ja nettopalkka tarkoittavat?
Kuukausipalkka vai tuntipalkka
Suomessa palkkausmuoto on joko kuukausi- tai tuntipalkka. Kuukausipalkka on kiinteä summa, joka ei riipu kuukauden työtuntien määrästä. Tuntipalkka perustuu tehtyihin tunteihin.
Vuorotyöntekijälle ero näkyy selkeimmin kolmessa tilanteessa. Sairauslomalla kuukausipalkkainen saa täyden kuukausipalkan, tuntipalkkainen vain listatut tunnit. Lyhyessä kuukaudessa (helmikuu) kuukausipalkka pysyy samana, tuntipalkkaisen palkka pienenee. Lisien laskennassa kuukausipalkkainen tarvitsee tuntipalkan jakajan, tuntipalkkainen laskee lisät suoraan tuntipalkasta.
Konkreettinen vertailu kuukausi- ja tuntipalkan eroista: Kuukausipalkka vai tuntipalkka: kumpi on parempi vuorotyöntekijälle?
Tuntipalkan jakaja: pieni luku, iso vaikutus
Kuukausipalkkaisen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka TES:n mukaisella jakajalla. Jakaja vaihtelee 152:sta 169:ään riippuen työehtosopimuksesta ja työaikamuodosta. KVTES:ssä jaksotyössä se on 163, kaupan alalla 160, teknologiateollisuudessa 169.
Jakajan ero muutamalla yksiköllä voi tarkoittaa yli euron eroa tuntipalkassa, ja koska kaikki lisät lasketaan tuntipalkasta, ero kertautuu jokaisessa lisässä. Väärällä jakajalla laskettu palkka voi olla yli sata euroa vuodessa liian pieni. Erityisen altis virheille on tilanne, jossa työnantaja vaihtuu tai työntekijä siirtyy eri työaikamuotoon saman TES:n sisällä.
Mistä jakaja tulee, miten se vaihtelee aloittain ja miten tarkistat omasi: Tuntipalkan jakaja: se pieni numero joka vaikuttaa isosti
Lisäpalkka, bonus ja palkkio
Palkkalaskelmalla voi lukea lisäpalkka, bonus, tulospalkkio tai palkkio. Termit tarkoittavat eri asioita. Lisäpalkka (vuorolisät, kokemuslisät) on osa normaalia palkanmuodostusta ja maksetaan kuukausittain. Bonus on kertaluonteinen palkitseminen tavoitteiden perusteella. Tulospalkkio perustuu ryhmä- tai yritystason tulokseen. Verotuksessa kaikki ovat ansiotuloa, mutta ne vaikuttavat eri tavoin ylityölaskentaan ja lomapalkkaan.
Miten eri palkkiotyypit näkyvät palkkalaskelmalla ja tulorekisterissä: Lisäpalkka, bonus ja palkkion ero palkkalaskelmalla
Lomaraha ja lomakorvaus
Lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus ovat kolme eri asiaa. Lomapalkka on normaali palkka loman ajalta ja perustuu vuosilomalakiin. Lomaraha on 50 prosentin lisä lomapalkasta ja perustuu TES:iin, ei lakiin. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä. Vuorotyöntekijälle oleellista on, huomioidaanko vuorolisät lomapalkkaa laskettaessa; vastaus riippuu TES:stä.
Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen erot ja yleisimmät virheet: Lomaraha ja lomakorvaus: eri asioita joita sekoitetaan jatkuvasti
Osa 2: Miten palkkasi näkyy?
Tulorekisteri: digitaalinen jälki jokaisesta palkasta
Joka kerta kun työnantajasi maksaa sinulle palkkaa, tieto päätyy viiden päivän kuluessa tulorekisteriin. Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä sähköinen tietokanta, jota käyttävät Verohallinto, Kela, eläkeyhtiöt, työttömyyskassat ja kymmenet muut viranomaiset. Se korvasi vuonna 2019 vanhat vuosi-ilmoitukset.
Tulorekisteri on juuri niin oikea kuin työnantajan tekemä ilmoitus. Virheellinen tieto voi vaikuttaa verotukseesi, etuuksiisi ja eläkekertymääsi. Omien tulotietojen tarkistaminen onnistuu tulorekisteri.fi-palvelussa pankkitunnuksilla. Kerran vuodessa tehty tarkistus riittää: vertaa tulorekisterin kokonaissummia palkkakuitteihisi.
Miten tulorekisteri toimii ja miten tarkistat omasi: Tulorekisteri ja palkkasi: mitä Verohallinto tietää sinusta?
Verokortti: vuositulosi arvio
Verokortti on Verohallinnon laskelma siitä, paljonko veroa palkastasi pidätetään. Vuorotyöntekijälle haaste on tuloarvion tekeminen: peruspalkka on vakio, mutta vuorolisien osuus vaihtelee kuukausittain. Jos vuorolisät jätetään pois vuosituloarviosta, tuloraja ylittyy ja loppuvuoden palkoista peritään korkeampaa lisäprosenttia. Ratkaisu on laskea vuosituloarvio realistisesti lisineen ja päivittää verokortti OmaVerossa tarvittaessa.
Miten tuloraja ja lisäprosentti toimivat ja milloin kannattaa tilata muutosverokortti: Verokortit, ennakonpidätykset ja palkkalisät: oletko kortti kohdallaan?
Osa 3: Miten palkkasi kehittyy?
Kokemuslisä ja henkilökohtainen lisä
Vuorolisät vaihtelevat kuukausittain, mutta on palkan osia, jotka kasvavat ajan myötä ja pysyvät palkassasi pysyvästi. Työkokemuslisä kertyy automaattisesti palveluvuosien perusteella. Kunta-alalla ensimmäinen kokemuslisä (5 %) tulee 5 vuoden jälkeen, toinen (10 %) 10 vuoden jälkeen. Henkilökohtainen lisä on työnantajan myöntämä lisä ammatinhallinnan tai suoriutumisen perusteella.
Molemmat lisät ovat osa varsinaista palkkaa, mikä tarkoittaa, että ne nostavat tuntipalkkaa ja sitä kautta kaikkien vuorolisien euromäärää. Tärkeä vinkki: jos olet vaihtanut työnantajaa, toimita todistukset aiemmasta palvelusajasta uudelle työnantajalle. Kokemuslisää maksetaan takautuvasti enintään kaksi vuotta selvityksen esittämisestä.
Miten kokemuslisä kertyy ja paljonko se tuo vuodessa: Kokemuslisä ja henkilökohtainen lisä: rahaa jonka ansaitset ilman ylitöitä
Palkkaindeksit ja korotukset 2026
Palkankorotukset sovitaan TES-neuvotteluissa. Vuonna 2026 korotusten kustannusvaikutus on tyypillisesti 2,5 ja 3 prosentin välillä. Korotukset koostuvat tyypillisesti yleiskorotuksesta (kaikille sama prosentti) ja paikallisesta erästä. Vuorotyöntekijälle oleellista on, korottaako yleiskorotus myös vuorolisiä: prosenttiperusteiset lisät nousevat automaattisesti, kiinteät euromääräiset eivät ilman erillistä sopimista.
Eläketurvakeskus ennustaa vuoden 2026 ansiotason kasvuksi noin 3,4 prosenttia ja inflaatioksi 1,1 ja 1,6 prosentin välillä, joten reaaliansiot jatkavat kasvuaan.
| Mittari | 2025 (toteuma Q1) | 2026 (ennuste) |
|---|---|---|
| Nimellinen ansiotason kasvu | noin 2,9 % | noin 3,4 % |
| Inflaatio | noin 0,6 % | noin 1,1-1,6 % |
| Reaaliansion kasvu | noin 2,4 % | noin 1,8-2,3 % |
| Tyypillinen TES-korotus | 2,5 % | 2,5-2,9 % |
Sopimuskorotukset eri aloilla ja reaaliansion kehitys: Palkkaindeksit ja korotukset 2026: mitä sinun kannattaa tietää?
Miten palkanmuodostus eroaa eri aloilla?
Palkan rakenne vaihtelee merkittävästi TES:n mukaan. Kunta- ja hyvinvointiala (KVTES): vuorolisät prosenttiperusteisia, jakaja 163 (jaksotyö). Kaupan ala (PAM): palkka perustuu palkkataulukon työnvaativuusryhmään ja palveluvuosiin, vuorolisät pääosin kiinteitä euromääriä (esimerkiksi myyjän iltalisä pääkaupunkiseudulla 4,18 €/h, yölisä 6,28 €/h), jakaja 160. Teknologiateollisuus: jakaja 169 ylityölaskennassa, tulospalkkiot yleisiä. Ravintola-ala (MaRa): jaksotyöpohjainen palkanlaskenta, ilta- ja yölisät euromääräisiä.
Verotus ja vuorotyö
Vuorolisillä ei ole veroetua. Kaikki palkkatulot verotetaan samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä peruspalkka, iltalisä vai ylityökorvaus. Suomen ansiotuloverotus on progressiivista, eli kokonaistulot ratkaisevat veroprosenttisi. Vuorolisät nostavat kokonaistulojasi ja siten veroprosenttiasi, mutta jokaisesta lisäeurosta jää enemmän käteen kuin veroihin menee. Tyypillisesti jokaisesta vuorolisäeurosta jää käteen 55 ja 65 sentin välillä.
Miten progressio vaikuttaa vuorolisien nettovaikutukseen: Onko vuorotyö verotuksessa erilaista kuin päivätyö?
Osa 4: Miten tarkistat palkkasi?
- Selvitä oma TES:si ja sen mukainen tuntipalkan jakaja. Tämä on kaiken lisälaskennan perusta.
- Laske oma tuntipalkkasi: varsinainen palkka jaettuna jakajalla. Vertaa tulosta palkkakuittisi lisärivien tuntipalkkaan.
- Tarkista, onko kokemuslisäsi oikein. Laske palveluvuotesi ja varmista, että aiempi palvelusaika on huomioitu.
- Kysy työnantajaltasi, saatko henkilökohtaista lisää ja millä perusteilla sitä myönnetään.
- Tarkista joka kuukausi, täsmäävätkö palkkakuitin lisärivit työvuorolistaasi (sekä tuntimäärät että euromäärät).
- Laske vuosituloarviosi lisineen ja tarkista, onko verokorttisi tuloraja realistinen.
- Tarkista kerran vuodessa tulorekisteristä, ovatko työnantajasi ilmoittamat palkkatiedot oikein.
- Tarkista lomapalkkasi kesällä: onko vuorolisien vaikutus huomioitu TES:n mukaisesti?
- Tarkista yleiskorotuksen jälkeen, onko palkkasi noussut oikean prosentin verran.
- Pidä omaa kirjaa vuoroistasi.
Osa 5: Yhteenveto, näin palkkasi koostuu
Palkan rakenne vuorotyöntekijällä koostuu kerroksista, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Tämä ketjuvaikutus on koko palkkajärjestelmän tärkein ominaisuus. Yleiskorotus nostaa tasopalkkaa, tasopalkka nostaa kokemuslisää, varsinainen palkka nostaa tuntipalkkaa, tuntipalkka nostaa kaikkia vuorolisiä, ja bruttopalkka kasvaa. Yksi prosentti ketjun alkupäässä tuottaa enemmän kuin yhden prosentin vaikutuksen loppupäässä.
Palkkansa rakenteen ymmärtävä vuorotyöntekijä ei ansaitse automaattisesti enemmän, mutta hän huomaa virheet. Tyypilliset kolme virhettä (väärä jakaja, puuttuva kokemuslisä, vuorolisien vaikutus lomapalkkaan) voivat yhdessä maksaa 1 800 ja 2 000 euron välillä vuodessa. Ne löytyvät vain tarkistamalla.
Shiftan laskurilla voit tarkistaa TES:n mukaiset vuorolisäsi ja verrata niitä palkkakuittiisi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Tämä opas on osa laajempaa palkkasisältöä. Lue myös pilariartikkelit:
- Palkkalisät vuorotyössä: täydellinen opas vuodelle 2026
- Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle
Syventävät artikkelit:
- Mitä bruttopalkka ja nettopalkka tarkoittavat
- Tulorekisteri ja palkkasi
- Lisäpalkan, bonuksen ja palkkion ero
- Palkkaindeksit ja korotukset 2026
- Kuukausipalkka vai tuntipalkka
- Tuntipalkan jakaja
- Kokemuslisä ja henkilökohtainen lisä
- Lomaraha ja lomakorvaus
- Onko vuorotyö verotuksessa erilaista kuin päivätyö
- Verokortit, ennakonpidätykset ja palkkalisät
Usein kysyttyä
Mitä eroa on bruttopalkalla ja nettopalkalla?
Bruttopalkka on palkan kokonaissumma ennen vähennyksiä: peruspalkka, kaikki lisät ja ylityökorvaukset yhteenlaskettuna. Nettopalkka on se summa, joka tilipäivänä siirtyy pankkitilillesi, kun brutosta on vähennetty ennakonpidätys, TyEL-maksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Vähennykset ovat tyypillisesti 30 ja 40 prosentin välillä.
Miksi tuntipalkan jakaja on niin tärkeä?
Kuukausipalkkaisen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka työehtosopimuksen mukaisella jakajalla, ja jakaja vaihtelee 152:sta 169:ään. Koska kaikki lisät lasketaan tuntipalkasta, muutaman yksikön ero kertautuu jokaisessa lisässä. Väärällä jakajalla laskettu palkka voi olla yli sata euroa vuodessa liian pieni.
Verotetaanko vuorolisiä kevyemmin kuin peruspalkkaa?
Ei veroteta. Iltalisästä, yölisästä ja sunnuntailisästä maksetaan samat verot ja sosiaalivakuutusmaksut kuin peruspalkasta, eikä erillistä vuorotyövähennystä ole olemassa. Jokaisesta vuorolisäeurosta jää silti käteen tyypillisesti 55 ja 65 sentin välillä.
Paljonko palkkavirheet voivat maksaa vuodessa?
Kolme tyypillistä virhettä eli väärä jakaja, puuttuva kokemuslisä ja vuorolisien vaikutus lomapalkkaan voivat yhdessä maksaa 1 800 ja 2 000 euron välillä vuodessa. Virheet löytyvät vain tarkistamalla eli vertaamalla palkkakuitin lisärivejä työvuorolistaan.
Kuinka usein tulorekisterin tiedot kannattaa tarkistaa?
Kerran vuodessa tehty tarkistus riittää: vertaa tulorekisterin kokonaissummia palkkakuitteihisi. Omat tiedot näkyvät tulorekisteri.fi-palvelussa pankkitunnuksilla. Virheellinen tieto voi vaikuttaa verotukseesi, etuuksiisi ja eläkekertymääsi.
Lähteet
- Työsuojeluhallinto: palkka: tietoa palkanmaksun velvollisuuksista
- Verohallinto: ansiotulon verotus: virallista tietoa palkkatulon verotuksesta
- Eläketurvakeskus: suhdanne-ennuste: ansiotason ja inflaation ennusteet
- Eläketurvakeskus: työeläkemaksut vuonna 2026: TyEL-maksun suuruus 2026
- Työllisyysrahasto: vuoden 2026 työttömyysvakuutusmaksut on vahvistettu: työttömyysvakuutusmaksun suuruus 2026
- Valtioneuvosto: sairausvakuutusmaksut nousevat hieman vuonna 2026: sairausvakuutuksen päivärahamaksun suuruus 2026
- KT: KVTES ja palkkausjärjestelmä: kunta-alan palkkausjärjestelmä ja jakajat
- Tilastokeskus: palkkarakenne: palkansaajien ansiorakenne ja mediaaniansiot