Jos teet vuorotyötä Suomessa, palkkasi ei koostu pelkästä peruspalkasta. Iltalisät, yölisät, viikonloppulisät ja ylityökorvaukset voivat muodostaa 15-25 prosenttia kokonaisansioistasi. Silti yllättävän moni vuorotyöntekijä ei tiedä tarkalleen, mitä lisiä hänelle kuuluu, miten ne lasketaan tai miten ne pitäisi näkyä palkkakuitissa.
Tämä opas kokoaa yhteen kaiken, mitä vuorotyöntekijän tarvitsee tietää palkkalisistä. Käymme läpi jokaisen lisätyypin, niiden laskentaperusteet, palkkakuitin lukemisen ja ylityökorvausten logiikan. Jokaisen aihealueen kohdalla löydät linkin syventävään artikkeliin.
Lyhyesti: Vuorotyöstä maksetaan peruspalkan päälle iltalisää, yölisää, lauantailisää, sunnuntailisää ja ylityökorvausta. Kunta-alalla iltalisä on 15 prosenttia ja yölisä 30 prosenttia tuntipalkasta, sote-alalla yölisä on 40 prosenttia, ja kaupan alalla lisät ovat euromääräisiä, esimerkiksi 4,18 euroa ja 6,28 euroa tunnilta. Sunnuntaityöstä maksetaan lain mukaan 100 prosentilla korotettu palkka ja ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentin ja sen jälkeen 100 prosentin korotus. Lisät kasautuvat päällekkäin, ja tyypillisellä kolmivuorotyöntekijällä ne ovat 400 ja 600 euron välillä kuukaudessa.
Osa 1: Palkkalisien perusteet
Mitä palkkalisät ovat ja miksi niitä maksetaan?
Palkkalisät ovat peruspalkan päälle maksettavia korvauksia, jotka kompensoivat työntekijää poikkeavista työajoista tai työolosuhteista. Periaate on yksinkertainen: työ, joka tehdään illalla, yöllä, viikonloppuna tai yli normaalien tuntien, rasittaa enemmän ja ansaitsee suuremman korvauksen.
Palkkalisäjärjestelmä on vuosikymmenten neuvottelujen tulos, jossa ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sovittaneet yhteen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työnantajien tarpeet. Lisät ovat sekä kompensaatiota haitasta että kannustin, jolla työnantaja saa työntekijöitä epäsuosittuihin vuoroihin.
Laki ja TES: kaksi perustaa
Suomessa palkkalisien perusta tulee kahdesta suunnasta.
Työaikalaki asettaa vähimmäistason. Se määrää esimerkiksi, että sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka ja ylityöstä porrastettu korvaus. Nämä ovat pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia työntekijän vahingoksi.
Työehtosopimus (TES) tarkentaa ja useimmiten parantaa lain vähimmäistasoa. TES määrittää tarkalleen, paljonko sinulle kuuluu: ilta- ja yölisien prosentit tai euromäärät, kellonajat, lauantailisän suuruuden ja monet muut yksityiskohdat. Suomessa on yli 150 eri toimialan työehtosopimusta, ja ne kattavat noin 90 prosenttia palkansaajista (lähde: Tilastokeskus).
Perusperiaate on tämä: laki asettaa lattian eli vähimmäistason, jonka alle ei saa mennä. Työehtosopimus nostaa tuon lattian korkeammalle. TES voi aina tarjota paremmat ehdot kuin laki, mutta ei koskaan huonompia.
Siksi oman TES:n tunteminen on vuorotyöntekijän tärkein taloudellinen taito. Jos et tiedä, minkä TES:n piirissä olet, selvitä se työsopimuksestasi, työnantajaltasi tai ammattiliitostasi. Lue lisää aiheesta artikkelista Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle.
Palkkalisien päätyypit
Vuorotyöntekijän palkka koostuu tyypillisesti peruspalkasta ja sen päälle tulevista lisistä. Tärkeimmät lisätyypit ovat:
Iltalisä kompensoi iltaisin tehtyä työtä. Useimmilla aloilla iltalisää maksetaan noin klo 18 jälkeen tehdyistä tunneista, mutta tarkat kellonajat vaihtelevat TES:n mukaan. Esimerkiksi teollisuudessa iltalisä voi alkaa jo klo 14 iltavuoron alkaessa.
Yölisä kompensoi yötyötä. Yleensä yötyöksi lasketaan klo 22 tai 23 jälkeen tehty työ, joskin TES voi määritellä aikavälin toisin. Yölisä on käytännössä aina suurempi kuin iltalisä.
Lauantailisä maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Tämä lisä perustuu TES:iin, ei suoraan lakiin, ja vaihtelee eniten eri alojen välillä. Osalla aloista lauantailisää ei makseta lainkaan.
Sunnuntailisä on lakisääteinen: 100 prosenttia tuntipalkasta. Kirkollisina juhlapäivinä tehdystä työstä maksetaan sama korotus. Sunnuntailisää ei lain mukaan voi korvata vapaalla.
Ylityökorvaus maksetaan, kun työtunnit ylittävät säännöllisen enimmäistyöajan. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentin korotus ja sen jälkeen 100 prosentin korotus.
Näiden lisäksi TES:stä voi löytyä myös hälytysrahoja, olosuhdelisiä, vastuulisiä, aattoiltalisää ja vuorokausilepoon liittyviä korvauksia.
Olennainen periaate on, että lisät eivät sulje toisiaan pois vaan kasautuvat päällekkäin. Sunnuntain yövuorossa saat sekä sunnuntailisän että yölisän. Pyhäpäivän iltavuorossa saat sunnuntailisän ja iltalisän. Ja jos samassa vuorossa kertyy ylityötä, myös ylityökorvaus tulee muiden lisien päälle.
Kaikki lisätyypit ja vähemmän tunnetut lisät (kuten hälytysraha ja vuorokausilepoon liittyvä korvaus) on käyty läpi artikkelissa Mitä palkkalisät ovat ja mistä ne tulevat?
Osa 2: Mitä eroa on iltalisällä ja yölisällä?
Mikä ero niillä on?
Iltalisä ja yölisä ovat molemmat korvauksia epäsosiaalisesta työajasta, mutta ne koskevat eri kellonaikoja ja niiden suuruus poikkeaa toisistaan. Ero on selkeä, mutta käytännön yksityiskohdat vaihtelevat merkittävästi aloittain.
Yleisin väärinkäsitys on, että iltalisä alkaa aina klo 18 ja yölisä klo 22. Useilla aloilla näin onkin, mutta poikkeuksia löytyy runsaasti. Kunta-alalla ja sote-sektorilla jako on klo 18 ja 22 välillä, mutta teollisuudessa iltalisä voi alkaa jo klo 14 ja puolustusvoimissa yölisä alkaa jo klo 21.
Prosenttia vai euroja?
Lisien suuruus ilmoitetaan joko prosentteina tuntipalkasta tai kiinteinä euromäärinä. Ero on oleellinen, koska se vaikuttaa siihen, miten lisä kasvaa palkankorotusten myötä.
Prosenttiperusteinen lisä lasketaan tuntipalkasta. Kunta-alalla iltatyölisä on 15 prosenttia ja yötyölisä 30 prosenttia. Sote-alalla yölisä on 40 prosenttia. Kun peruspalkka nousee TES-korotuksen myötä, lisän euromäärä nousee automaattisesti mukana.
Euromääräinen lisä on kiinteä summa riippumatta tuntipalkasta. Esimerkiksi kaupan alalla myyjän iltalisä on pääkaupunkiseudulla 4,18 euroa tunnilta ja yölisä 6,28 euroa tunnilta (palkkaliite 1.5.2025 alkaen). Euromääräiset lisät eivät nouse automaattisesti peruspalkan mukana, vaan niiden korottamisesta sovitaan erikseen TES-neuvotteluissa.
Kellonajat ja lisäprosentit eri aloilla
Seuraava taulukko on suuntaa antava. Oman alasi tarkat luvut löydät aina omasta TES:stäsi.
| Ala | Iltalisän aikaväli | Yölisän aikaväli | Iltalisä | Yölisä |
|---|---|---|---|---|
| Kunta-ala (KVTES) | klo 18-22 | klo 22-07 | 15 % | 30 % |
| Sote (hyvinvointialue) | klo 18-22 | klo 22-07 | 15 % | 40 % |
| Kaupan ala (myyjä, pääkaupunkiseutu) | klo 18-24 | klo 00-06 | 4,18 €/h | 6,28 €/h |
Ilta vaihtuu yöksi kesken vuoron
Käytännön kysymys, jonka moni kohtaa: jos vuoro alkaa klo 18 ja päättyy klo 02, maksetaanko koko vuorolta yhtä lisää vai kahta eri lisää?
Lisät maksetaan kellon mukaan, ei vuoron mukaan. Jos TES:n iltalisäaika on klo 18 ja 22 välillä ja yölisäaika alkaa klo 22, saat neljältä ensimmäiseltä tunnilta iltalisää ja neljältä viimeiseltä tunnilta yölisää. Molemmat lisät maksetaan samassa vuorossa. Ja jos vuoro osuu sunnuntaille, sunnuntailisä tulee kaiken päälle.
Iltalisän ja yölisän erot, kellonajat, prosentit ja eri alojen vertailu on käyty läpi artikkelissa Iltalisä, yölisä vai molemmat? Näin selvität mitä sinulle maksetaan
Osa 3: Milloin ylityökorvaus syntyy ja paljonko se on?
Milloin ylityö syntyy?
Ylityö on työtä, joka ylittää työaikalaissa määritellyn säännöllisen enimmäistyöajan. Tämä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylitys näiden rajojen yli on ylityötä.
Tärkeä ero: monet työntekijät tekevät sopimuksen mukaan esimerkiksi 7,5 tunnin päiviä ja 37,5 tunnin viikkoja. Tällöin tunnit 37,5:n ja 40:n välissä eivät ole ylityötä vaan lisätyötä, josta maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotusta. Ylityökorvaus alkaa juosta vasta 8 tunnin vuorokaudesta tai 40 tunnin viikosta. Tämä lisätyön ja ylityön ero on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä palkkalisien laskennassa.
Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö
Vuorokautinen ylityö syntyy, kun työpäivä ylittää 8 tuntia. Korvaus on porrastettu: kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Viikoittainen ylityö syntyy, kun viikon työtunnit ylittävät 40 tuntia ilman vuorokautisia ylityötunteja. Työaikalain mukaan viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Monissa TES:issä on sovittu paremmista ehdoista. Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö lasketaan erikseen.
Laskuesimerkki
Maija on kuukausipalkkainen myyjä, jonka tuntipalkka on 15 euroa. Tiistaina hän tekee 11 tunnin työpäivän. Ylityötä kertyy 3 tuntia (11 h miinus 8 h).
Kaksi ensimmäistä ylityötuntia: 15 € × 1,5 = 22,50 € tunnilta, yhteensä 45,00 euroa. Kolmas ylityötunti: 15 € × 2 = 30,00 € tunnilta, yhteensä 30,00 euroa. Ylityön korotusosuus tiistailta on siis 75,00 euroa peruspalkan päälle.
Ylityön laskentalogiikka, jaksotyön erityispiirteet, sunnuntain ylityö ja konkreettiset esimerkit on käyty läpi artikkelissa Ylityökorvaus: miten lasketaan, milloin syntyy ja miksi se unohtuu?
Osa 4: Miten luet palkkakuitin rivi riviltä?
Palkkakuitti (virallisesti palkkalaskelma) on ainoa asiakirja, josta näet tarkalleen, mistä palkkasi koostuu. Työnantajan on annettava se jokaiselta palkanmaksukerralta. Se on myös se dokumentti, jonka perusteella voit tarkistaa palkan oikeellisuuden.
Esimerkki: Maija Myyjä, huhtikuu 2026
Maija työskentelee kaupan alalla pääkaupunkiseudulla, kuukausipalkka 2 400 euroa, tuntipalkka 15,00 euroa (jakaja 160), ennakonpidätysprosentti 25.
| Rivi | Selitys | Summa |
|---|---|---|
| Peruspalkka | Kuukausipalkka TES:n mukaan | 2 400,00 € |
| Iltalisä | 12 h × 4,18 €/h | 50,16 € |
| Sunnuntailisä | 8 h × 15,00 €/h (100 %) | 120,00 € |
| Ylityö 50 % | 2 h × 22,50 €/h | 45,00 € |
| Ylityö 100 % | 1 h × 30,00 €/h | 30,00 € |
| Bruttopalkka | 2 645,16 € |
Bruttopalkasta pidätetään lakisääteiset maksut (vuoden 2026 luvuilla):
| Vähennys | Prosentti (2026) | Maijan esimerkissä |
|---|---|---|
| Ennakonpidätys | Verokortin mukaan (esim. 25 %) | 661,29 € |
| TyEL-maksu (työeläke) | 7,30 % | 193,10 € |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,89 % | 23,54 € |
| Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 0,88 % | 23,28 € |
| Yhteensä | 901,21 € |
TyEL-maksun eli työeläkemaksun työntekijän osuus on 7,30 prosenttia vuonna 2026 kaikissa ikäryhmissä (lähde: Eläketurvakeskus).
Nettopalkka on se summa, joka tulee tilillesi: bruttopalkka miinus vähennykset. Maijan esimerkissä 2 645,16 € miinus 901,21 € = 1 743,95 €. Vähennykset olivat yhteensä noin 34 prosenttia bruttopalkasta, mikä on tyypillinen osuus useimmilla palkansaajilla.
Palkkakuitin jokainen rivi, vähennysten selitykset ja vuoden 2026 prosentit on käyty läpi artikkelissa Palkkakuitti kokonaan auki: mitä jokainen rivi tarkoittaa?
Osa 5: Paljonko vuorotyö tuo lisää palkkaa?
Vuorotyön lisäansiot ovat merkittäviä. Tyypillinen kolmivuorotyöntekijä ansaitsee lisiä 400 ja 600 euron välillä kuukaudessa, mikä tarkoittaa vuositasolla 5 000 ja 7 000 euron välillä ylimääräistä verrattuna pelkkään päivätyöhön.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansio oli 3 611 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Vuorotyön lisät voivat siirtää palkansaajan asemaa tulonjakaumassa: lähihoitaja, jonka peruspalkka on 2 600 euroa, nousee lisillä lähemmäs mediaania.
Konkreettiset laskelmat eri aloilla löydät artikkelista Vuorotyön haitat ja hyödyt rahamääräisenä ja oman palkkasi suhteuttamiseen artikkelista Mediaanipalkka Suomessa 2025: missä sinä olet?
Osa 6: Miten varmistat, että lisäsi ovat oikein?
Palkkakuitin tarkistaminen ei vaadi juridiikan tuntemusta. Riittää, että teet kolme asiaa säännöllisesti. Tarkista ensin peruspalkka: vastaako se työsopimustasi ja viimeisintä TES-korotusta. Tarkista sitten lisärivit: näkyvätkö iltalisä, yölisä, sunnuntailisä ja mahdolliset ylityökorvaukset omina riveinään. Vertaa lopuksi kokonaispalkkaa odotuksiisi.
Seuraava askel on verrata kuitin tietoja toteutuneeseen työvuorolistaan. Tämä vertailu on helpointa tehdä Shiftan palkkalisälaskurilla, joka laskee TES:n mukaiset lisät automaattisesti vuoroittain.
Virhelähteet on käyty läpi artikkelissa 5 yleisintä syytä miksi palkkalaskelma on väärässä. Korjaamisen askeleet löydät artikkelista Palkkavirhe? Näin se löydetään ja miten se korjataan ja vanhentumisajat artikkelista Palkkasaatavat vanhentuvat: milloin viimeistään on toimittava?
Osa 7: Entä keikkatyö, vapaapäivät ja palkkaturva?
Keikkatyöntekijällä on samat oikeudet palkkalisiin kuin vakituisella työntekijällä. Lue lisää artikkelista Keikkatyö ja vuorolisät: miten käy lisille lyhyessä työsuhteessa?. Kun työnantaja muuttaa vapaapäiväsi työvuoroksi, kyseeseen voi tulla hälytysraha ja ylityökorvaus; tästä kerrotaan artikkelissa Vapaapäivän muuttuminen työvuoroksi: oletko oikeutettu korvaukseen?. Jos työnantaja on maksukyvytön, turvana on palkkaturva, joka selitetään artikkelissa Palkkaturva: mitä se on ja milloin se pelastaa sinut?
Osa 8: Yhteenveto
- Tunne oma TES:si. Se määrittää lisäsi, kellonaikasi ja prosenttisi.
- Tarkista palkkakuittisi säännöllisesti ja vertaa sitä työvuorolistaan.
- Ymmärrä ero lisätyön ja ylityön välillä. Lisätyöstä ei saa korotusta, ylityöstä saa.
- Lisät kasautuvat. Sunnuntain yövuoro tuottaa peruspalkan, sunnuntailisän, yölisän ja mahdollisen ylityökorvauksen.
- Keikkatyöntekijänä sinulla on samat oikeudet.
- Vapaapäivän muuttumisesta voi kuulua hälytysraha.
- Vanhentumisajat kuluvat. Toimi ajoissa.
- Jos et jaksa laskea itse, anna laskurin tehdä se. Shifta laskee TES:n mukaiset lisät automaattisesti ja näyttää, vastaako palkkakuittisi todellisuutta.
Usein kysyttyä
Saako samasta vuorosta sekä iltalisän että yölisän?
Kyllä. Lisät maksetaan kellon mukaan, ei vuoron mukaan. Jos vuoro alkaa klo 18 ja päättyy klo 02, saat neljältä ensimmäiseltä tunnilta iltalisää ja neljältä viimeiseltä tunnilta yölisää, ja jos vuoro osuu sunnuntaille, sunnuntailisä tulee kaiken päälle.
Alkaako iltalisä aina kello 18?
Ei aina. Kunta-alalla ja sote-sektorilla iltalisää maksetaan klo 18 jälkeen, mutta teollisuudessa iltalisä voi alkaa jo klo 14 iltavuoron alkaessa. Tarkista aina oman työehtosopimuksesi kellonajat.
Mitä eroa on lisätyöllä ja ylityöllä?
Lisätyötä ovat tunnit, jotka ylittävät sovitun työajan mutta jäävät lain rajojen alle, esimerkiksi tunnit 37,5:n ja 40:n välissä. Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotusta. Ylityökorvaus alkaa juosta vasta 8 tunnin vuorokaudesta tai 40 tunnin viikosta.
Voiko sunnuntailisän korvata vapaalla?
Ei voi. Sunnuntailisä on lakisääteinen 100 prosentin korotus, eikä sitä voi lain mukaan korvata vapaalla. Sama korotus maksetaan kirkollisina juhlapäivinä tehdystä työstä.
Paljonko vuorotyön lisät tuovat kuukaudessa?
Tyypillinen kolmivuorotyöntekijä ansaitsee lisiä 400 ja 600 euron välillä kuukaudessa. Vuositasolla se tarkoittaa 5 000 ja 7 000 euron välillä ylimääräistä verrattuna pelkkään päivätyöhön. Kokonaisansioista lisät ovat 15-25 prosenttia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Tämä opas on osa laajempaa palkkasisältöä. Lue myös pilariartikkelit:
Syventävät artikkelit:
- Mitä palkkalisät ovat ja mistä ne tulevat
- Iltalisä, yölisä vai molemmat
- Ylityökorvaus: miten lasketaan
- Vapaapäivän muuttuminen työvuoroksi
- Keikkatyö ja vuorolisät
- Kokemuslisä ja henkilökohtainen lisä
- Vuorotyön haitat ja hyödyt rahamääräisenä
Lähteet
- Työaikalaki (872/2019), Finlex: ylityö, sunnuntaityö, yötyö ja työvuoroluettelo
- Työsopimuslaki (55/2001), Finlex: palkanmaksuvelvollisuus, tasapuolinen kohtelu ja palkkasaatavan vanhentuminen
- Työsuojeluhallinto: palkka: viranomaistietoa palkanmaksusta ja työntekijän oikeuksista
- Kaupan alan TES ja palkkaliite (PAM): kaupan alan ilta-, yö- ja lauantailisät
- Tilastokeskus: palkkarakenne: palkansaajien ansiorakenne ja mediaaniansiot
- Eläketurvakeskus: työeläkemaksut: TyEL-maksuprosentit