Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Suurimmassa osassa Eurooppaa valtio määrittää euromäärän, jonka alle kukaan työnantaja ei saa palkkaa laskea: Saksassa se on noin 12,82 euroa tunnilta, Ranskassa noin 11,88 euroa, Virossa noin 4,86 euroa. Suomessa tätä lukua ei ole, ja silti suomalaisten palkat ovat Euroopan korkeimpia. Selitys löytyy TES-järjestelmästä ja erityisesti yleissitovuudesta.
Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaiskuva: Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle.
Lyhyesti: Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa: palkat määräytyvät työehtosopimusten kautta, jotka kattavat noin 89 prosenttia palkansaajista ja asettavat alakohtaisen vähimmäistason. Noin 11 prosenttia jää TES:n ulkopuolelle, jolloin ainoa suoja on työsopimuslain vaatimus kohtuullisesta palkasta. EU:n vähimmäispalkkadirektiivi ei pakota Suomea säätämään minimipalkkalakia, koska TES-kattavuus ylittää direktiivin 80 prosentin kynnysarvon.
Miksi Suomessa ei ole minimipalkkalakia?
Suomessa palkat määräytyvät työehtosopimusten kautta. TES-järjestelmä kattaa noin 89 prosenttia kaikista palkansaajista. Jokainen TES sisältää omat palkkataulukkonsa, jotka määrittävät alan vähimmäispalkan tehtävän vaativuuden ja kokemuksen perusteella. Suomessa ei siis ole yhtä vähimmäispalkkaa vaan satoja: jokainen ala ja kokemusvuosien porras muodostaa oman vähimmäistasonsa.
Järjestelmän etu on, että vähimmäispalkat heijastavat kunkin alan todellista tilannetta. Haittapuoli on, että se toimii vain niin kauan kuin TES:t ovat kattavia.
Mitä tapahtuu aloilla, joilla ei ole TES:ä?
Noin 11 prosenttia palkansaajista työskentelee aloilla, joilla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta. Näillä aloilla palkan vähimmäistaso määräytyy työsopimuslain perusteella: työnantajan on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Mittari on epämääräinen.
Vuorotyöntekijälle TES:n puuttuminen on erityisen ongelmallista, koska laki ei säädä iltalisistä, lauantailisistä eikä lomarahasta. Ilman TES:ä ainoa lakisääteinen lisä on sunnuntaityön 100 prosentin korotus ja ylityön porrastettu korvaus.
Muuttaako EU:n vähimmäispalkkadirektiivi mitään?
EU hyväksyi vuonna 2022 vähimmäispalkkadirektiivin (2022/2041), mutta se ei pakota Suomea ottamaan käyttöön lakisääteistä minimipalkkaa. Direktiivi tunnustaa kaksi tapaa hoitaa vähimmäispalkka: lakisääteinen minimipalkka tai TES-pohjainen järjestelmä. Suomi kuuluu jälkimmäiseen ryhmään yhdessä Ruotsin, Tanskan, Itävallan, Italian ja Kyproksen kanssa.
Suomen lainsäädäntö täyttää jo direktiivin vaatimukset, koska TES-järjestelmä kattaa yli 80 prosenttia palkansaajista. Tämä 80 prosenttia on direktiivin kynnysarvo: jos kattavuus laskisi sen alle, Suomen olisi laadittava toimintasuunnitelma kattavuuden lisäämiseksi.
Uhkaako TES-järjestelmää murros?
Järjestelmä toimii niin kauan kuin yleissitovuus säilyy, eikä kehityssuunta ole kaikilla aloilla rauhoittava. Teknologiateollisuudessa työnantajien järjestäytymisaste on laskenut merkittävästi, ja metsäteollisuudessa Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten TES:ien tekemisen.
Jos yleissitovuus menetetään jollakin alalla, sen työntekijöiden vähimmäisehdot heikkenevät välittömästi: jäljelle jäävät vain lain ohuemmat vähimmäissäännökset. Vuorotyöntekijälle tämä on erityisen merkityksellistä, koska vuorolisät, lomarahat ja sairausajan palkka ovat juuri niitä TES:n osia, jotka erottavat suomalaisen suojan monien minimipalkkamaiden tasosta.
Mikä suojaa sinua käytännössä?
Asemasi riippuu siitä, millainen TES alallasi on:
- Yleissitova TES: olet parhaassa asemassa. Taulukkopalkat, vuorolisät ja lomarahat ovat vähimmäisehtoja riippumatta siitä, kuulutko liittoon.
- TES, joka ei ole yleissitova: se sitoo vain työnantajaliiton jäseniä.
- Ei lainkaan TES:ä: suojasi on ohuin. Palkkasi perustuu työsopimukseesi ja lain vaatimukseen kohtuullisesta palkasta.
Oman TES:n tunteminen on siksi vuorotyöntekijän tärkein oikeudellinen taito. Shiftan laskuri käyttää TES:n mukaisia lisäprosentteja, joten voit verrata tulosta suoraan palkkakuittiisi.
Miten TES-neuvottelut toimivat, käydään läpi artikkelissa TES-neuvottelut: mitä tapahtuu kulissien takana?.
Lue myös:
- Yleissitovuus: miksi TES koskee sinua vaikket kuuluisi liittoon?
- Ammattiliitto vai ei: mitä se tekee palkkojesi eteen?
- Hyvinvointialueiden palkkakaos 2023: mitä tapahtui ja mitä opimme?
Usein kysyttyä
Onko Suomessa lakisääteistä vähimmäispalkkaa?
Ei ole. Palkat määräytyvät työehtosopimusten kautta, ja TES kattaa noin 89 prosenttia palkansaajista, kukin alakohtaisella vähimmäistasollaan.
Miten palkka määräytyy, jos alalla ei ole työehtosopimusta?
Noin 11 prosenttia palkansaajista jää TES:n ulkopuolelle. Näillä aloilla vähimmäistaso perustuu työsopimuslakiin, joka vaatii vain tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.
Pakottaako EU:n vähimmäispalkkadirektiivi Suomen säätämään minimipalkkalain?
Ei pakota. Direktiivi (2022/2041) hyväksyy myös TES-pohjaisen järjestelmän, ja Suomen TES-kattavuus ylittää direktiivin 80 prosentin kynnysarvon.
Mikä TES suojaa työntekijää parhaiten?
Yleissitova TES suojaa parhaiten: sen taulukkopalkat, vuorolisät ja lomarahat ovat vähimmäisehtoja liiton jäsenyydestä riippumatta. Ilman TES:ä suoja jää ohuimmaksi.
Miksi Suomen palkat ovat korkeita ilman minimipalkkalakia?
Koska TES-järjestelmä ja yleissitovuus tuottavat alakohtaisen vähimmäissuojan, joka usein ylittää lakisääteisen minimipalkan tason. Se toimii kuitenkin vain niin kauan kuin TES:t pysyvät kattavina.
Lähteet
- Valtioneuvosto: EU:n vähimmäispalkkadirektiivi: direktiivin sisältö ja Suomen asema
- Työ- ja elinkeinoministeriö: TES-kattavuus: tutkimus työehtosopimusten kattavuudesta
- Työsopimuslaki (55/2001), Finlex: vähimmäispalkka ilman TES:ä