Mitä palkkalisät ovat ja mistä ne tulevat?

Jos palkkakuitti tuntuu salakirjoitukselta, et ole yksin. Moni vuorotyöntekijä tuijottaa tilipäivänä kuittia ja miettii, mistä luvut oikein tulevat. Hyvä uutinen: palkkalisät eivät ole rakettitiedettä, vaan ne noudattavat selkeitä sääntöjä.

Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaisuus: Palkkalisät vuorotyössä: täydellinen opas vuodelle 2026.

Mitä palkkalisät ovat?

Palkkalisät ovat peruspalkan päälle maksettavia korvauksia. Ne kompensoivat työntekijää epämukavista tai poikkeavista työolosuhteista. Kello kymmenen illalla tehty työ on eri asia kuin kello kymmenen aamulla tehty työ, ja palkan kuuluu heijastaa sitä.

Suomessa palkkalisät pohjautuvat kahteen lähteeseen:

• Työaikalaki määrittää tietyt vähimmäiskorvaukset, kuten sunnuntaityön ja ylityön korotukset.
• Työehtosopimukset (TES) tarkentavat ja usein parantavat näitä korvauksia alakohtaisesti.

Käytännössä TES on se asiakirja, joka määrää tarkalleen, paljonko sinulle kuuluu. Niitä on Suomessa yli 150 eri toimialalla.

Perusperiaate kannattaa pitää mielessä: laki asettaa lattian eli vähimmäistason, jonka alle ei saa mennä. Työehtosopimus nostaa tuon lattian korkeammalle. TES voi aina tarjota paremmat ehdot kuin laki, mutta ei koskaan huonompia.

Mitä iltalisä tarkoittaa?

Iltalisä on korvaus työstä, joka tehdään iltaisin tavanomaisen päivätyöajan jälkeen. Useimmissa työehtosopimuksissa iltalisää maksetaan noin klo 18 jälkeen tehdyistä tunneista, mutta tarkat kellonajat vaihtelevat aloittain.

Iltalisä on tyypillisesti joko euromääräinen lisä tai prosentuaalinen osuus peruspalkasta (esimerkiksi 15 % taulukkopalkasta). Monella alalla puhutaan myös aattoiltalisästä, joka on erillinen korvaus esimerkiksi juhlapyhien aattoiltoina tehdystä työstä.

Haluatko tietää tarkalleen, miten ilta- ja yölisä eroavat ja paljonko ne ovat eri aloilla? Lue Iltalisä, yölisä vai molemmat? Näin selvität, mitä sinulle maksetaan.

Mikä on yölisä?

Yölisä kompensoi yöaikaan tehtyä työtä. Yleensä yötyöksi lasketaan klo 23 ja 06 välinen aika, joskin TES voi määritellä aikavälin toisin. Yölisä on käytännössä aina suurempi kuin iltalisä, koska yötyö rasittaa kehoa ja sosiaalista elämää enemmän.

Alojen välinen hajonta on merkittävää. Leipomoalalla yölisä voi olla hyvin suuri, koska työ ajoittuu lähes kokonaan yöhön. Sote-sektorilla yölisä on tyypillisesti 40 ja 45 prosentin välillä palkasta ja teollisuudessa yleensä 20 ja 30 prosentin välillä. Yölisä on veronalaista tuloa aivan kuten muukin palkka.

Mitä lauantailisä tarkoittaa?

Lauantailisä on korvaus lauantaina tehdystä työstä. Tämä on yksi eniten alojen välillä vaihtelevista lisistä. Osalla aloista lauantailisää ei makseta lainkaan, kun taas toisilla se voi olla 15 ja 25 prosentin välillä peruspalkasta tai kiinteä euromäärä.

Lauantailisä ei perustu suoraan työaikalakiin vaan nimenomaan työehtosopimukseen. Erityisen merkittäväksi se muuttuu yhdistettynä ilta- tai yölisään: jos teet lauantai-iltana iltavuoron, saat sekä lauantailisän että iltalisän päällekkäin.

Mikä on sunnuntailisä?

Sunnuntailisä on palkkalisistä selkein ja lakisääteisin. Työaikalaki määrää yksiselitteisesti, että sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Käytännössä se tarkoittaa kaksinkertaista tuntipalkkaa.

Sunnuntailisää ei lain mukaan voi korvata vapaalla, ja se maksetaan muiden lisien, kuten ilta- tai yölisän, päälle. Kirkolliset juhlapäivät, kuten pitkäperjantai, pääsiäinen, helatorstai ja joulupäivät, rinnastetaan sunnuntaihin.

Milloin ylityölisää maksetaan?

Ylityö syntyy, kun työtunteja kertyy enemmän kuin työaikalain tai TES:n mukainen säännöllinen työaika. Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä kertyy, kun viikon työtunnit ylittävät 40 tuntia.

Työaikalaki määrittelee ylityökorvaukset selkeästi:

• Vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu palkka.
• Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentin korotus.

Ylityö vaatii aina työntekijän suostumuksen. Ylityön ja lisätyön erolla on väliä. Lisätyö tarkoittaa työtä, joka tehdään sovitun työajan ja täyden säännöllisen työajan välissä, ja siitä maksetaan vähintään normaali tuntipalkka. Tarkemmin aiheesta: Ylityökorvaus: miten lasketaan, milloin syntyy ja miksi se unohtuu?.

Mitä muita palkkalisiä on olemassa?

Peruslisien lisäksi työehtosopimuksista löytyy muitakin lisiä:

• Hälytysraha maksetaan, kun työntekijä kutsutaan yllättäen töihin vapaa-ajaltaan.
• Olosuhdelisät kattavat työskentelyn poikkeuksellisissa oloissa, kuten kylmässä, kuumassa, meluisassa tai vaarallisessa ympäristössä.
• Vastuulisä voidaan maksaa esimerkiksi perehdyttämisestä tai työnjohdollisista tehtävistä.
• Vuorokausilepoon liittyvä korvaus tulee kyseeseen, kun työvuorojen välinen lepoaika jää alle lain edellyttämän vähimmäistason (pääsääntö on 11 tuntia, jaksotyössä lepo voidaan lyhentää 9 tuntiin).

Mistä palkkalisät oikeastaan tulevat?

Palkkalisäjärjestelmä on vuosikymmenten neuvottelujen tulos, jossa ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sovittaneet yhteen työntekijöiden hyvinvoinnin ja työnantajien tarpeet. Taustalla on yksinkertainen periaate: työ, joka tehdään epätavalliseen aikaan tai epätavallisissa olosuhteissa, rasittaa työntekijää enemmän. Lisät ovat sekä kompensaatiota haitasta että kannustin epäsuosittuihin vuoroihin.

Miten voit tarkistaa omat palkkalisäsi?

Ensimmäinen askel on selvittää, minkä työehtosopimuksen piiriin kuulut. Tämän tiedon saat työnantajaltasi, ammattiliitosta tai työsopimuksestasi. Kun tiedät TES:n, voit tarkistaa sieltä tarkat lisäprosentit ja kellonajat.

Toinen vaihtoehto on käyttää laskuria, joka tekee työn puolestasi. Shifta laskee vuoro-, ylityö- ja muut lisät automaattisesti työehtosopimuksen mukaan. Kolmas ja aina suositeltava tapa on vertailla omaa laskelmaa palkkakuittiin.

Yhteenveto

Palkkalisät ovat korvauksia, joita maksetaan peruspalkan päälle epätavallisista työajoista ja olosuhteista. Tärkeimmät lisät ovat iltalisä, yölisä, lauantailisä, sunnuntailisä ja ylityölisä. Niiden suuruus määräytyy pääasiassa työehtosopimuksen perusteella, jota työaikalaki täydentää vähimmäistasolla. Tarkista, mitä sinulle kuuluu, ja varmista, että palkkakuittisi vastaa todellisuutta. Shiftan palkkalisälaskuri laskee TES:n mukaiset lisät puolestasi.

Lue myös:

• Iltalisä, yölisä vai molemmat? Näin selvität mitä sinulle maksetaan
• Vuorotyön haitat ja hyödyt rahamääräisenä
• Kokemuslisä ja henkilökohtainen lisä: rahaa jonka ansaitset ilman ylitöitä
• Ylityökorvaus: miten lasketaan, milloin syntyy ja miksi se unohtuu?

Usein kysyttyä

Mitkä ovat yleisimmät palkkalisät?

Yleisimmät ovat iltalisä, yölisä, lauantailisä, sunnuntailisä ja ylityölisä. Niiden lisäksi työehtosopimuksista löytyy esimerkiksi hälytysrahaa, olosuhdelisiä ja vastuulisää.

Onko sunnuntailisä pakollinen?

Kyllä. Työaikalaki määrää yksiselitteisesti, että sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka, eikä sitä voi korvata vapaalla.

Milloin yötyöstä maksetaan yölisää?

Yötyöksi lasketaan yleensä klo 23 ja 06 välinen aika, joskin tarkka aikaväli vaihtelee TES:n mukaan. Yölisä on tyypillisesti suurempi kuin iltalisä, esimerkiksi sote-alalla 40 ja 45 prosentin välillä ja teollisuudessa 20 ja 30 prosentin välillä palkasta.

Voiko lauantailisän ja iltalisän saada samaan aikaan?

Kyllä. Jos teet lauantai-iltana iltavuoron, saat sekä lauantailisän että iltalisän päällekkäin, koska lisät perustuvat eri asioihin eli viikonpäivään ja kellonaikaan.

Milloin ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa?

Vuorokautinen ylityö alkaa, kun tunteja kertyy yli 8 tuntia vuorokaudessa, ja viikoittainen ylityö, kun viikkotunnit ylittävät 40 tuntia. Kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu palkka.

Lähteet

• Työsuojeluhallinto: palkka: viranomaistietoa palkanmaksusta ja työntekijän oikeuksista
• Tilastokeskus: palkkarakenne: tilastot palkansaajien ansioista ja palkkarakenteesta
• Työaikalaki (872/2019), Finlex: ylityön, sunnuntaityön ja yötyön säännöt