Yleissitovuus: miksi TES koskee sinua, vaikket kuuluisi liittoon?

Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Silti lähes jokaisen palkansaajan palkka, lisät, lomat ja ylityökorvaukset perustuvat tarkkaan määriteltyihin vähimmäisehtoihin. Tämä on mahdollista yhden mekanismin ansiosta: työehtosopimuksen yleissitovuuden.

Yleissitovuus tarkoittaa, että tietyn alan työehtosopimus koskee kaikkia alan työntekijöitä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon.

Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaiskuva: Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle.

Miten yleissitovuus syntyy?

Yleissitovuus ei ole automaattinen. Sen vahvistaa erikseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Edustavuuden mittari on käytännössä tämä: jos noin puolet alan työntekijöistä työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka kuuluvat sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, TES katsotaan yleissitovaksi.

Yleissitovuuden voi siis myös menettää. Jos alan työnantajien järjestäytymisaste laskee alle kriittisen rajan, TES voi menettää yleissitovuutensa. Silloin se sitoo vain työnantajaliittoon kuuluvia työnantajia.

Mitä yleissitovuus käytännössä tarkoittaa?

Yleissitovan TES:n vaikutus on kolmiosainen.

• Vähimmäisehto: työnantaja ei voi sopia työsopimuksessa huonommista ehdoista kuin mitä yleissitova TES määrää.
• Yksipuolinen: yleissitovuus velvoittaa vain työnantajaa, eikä työntekijälle synny siitä velvoitteita (kuten työrauhavelvoitetta).
• Lakia laajempi: se kattaa myös asioita, joista laki ei säädä, kuten lomarahan ja perhevapaan palkanmaksun.

Voiko TES:n ehdoista poiketa työsopimuksessa?

Yleissitovuus asettaa lattian, ei kattoa. Työsopimuksessa voi aina sopia työntekijälle paremmista ehdoista. Jos taas työsopimuksessasi on ehto, joka on TES:n vähimmäistasoa huonompi, se ehto on mitätön. Työnantaja ei voi kiertää TES:ä edes työntekijän suostumuksella.

Entä jos alallasi ei ole yleissitovaa TES:ä?

Suomessa on aloja, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, kuten taksiala ja osa alustatalouden aloista. Näillä aloilla työsuhteen ehdot määräytyvät lain ja työsopimuksen perusteella, ja työntekijän suoja on ohuempi. Palkan vähimmäistaso määräytyy työsopimuslain mukaan: työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Tämä on epämääräisempi mittari kuin TES:n tarkka taulukko.

Konkreettinen esimerkki

Bertta työskentelee yksityisessä hoivakodissa lähihoitajana. Hänen työnantajansa on pieni yritys, joka ei kuulu työnantajaliittoon, eikä Bertta itse kuulu ammattiliittoon. Yleissitovuuden ansiosta Bertan työnantajan on silti noudatettava yksityisen sosiaalipalvelualan TES:ä: Bertan palkan on oltava vähintään taulukkopalkan mukainen, hänelle kuuluu ilta-, yö- ja sunnuntailisä, lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta ja sairausajan palkka maksetaan TES:n mukaisesti. Jos Bertta huomaa, ettei hänelle makseta TES:n mukaista iltalisää, hän voi vedota yleissitovaan TES:iin ja ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, vaikka ei olisi liiton jäsen.

Miksi myös työnantajat hyötyvät?

Kun kaikkien yritysten on noudatettava samoja vähimmäisehtoja, yksikään yritys ei voi saada kilpailuetua polkemalla palkkoja. Yleissitovuus myös säästää työnantajien aikaa tarjoamalla valmiin rakenteen ja varmistaa, että myös ulkomaisten yritysten on noudatettava suomalaisia työehtoja Suomessa.

Miten selvität, mikä TES sinua koskee?

Ensimmäinen paikka on työsopimuksesi. Toinen on Finlex, jossa kaikki yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan vapaasti luettavina. Kolmas vaihtoehto on oma ammattiliittosi tai työsuojeluviranomainen. Kun tiedät oman TES:si, voit tarkistaa palkkasi oikeellisuuden Shiftan laskurilla.

Miksei Suomessa ole minimipalkkalakia, käydään läpi artikkelissa Vähimmäispalkka Suomessa: miksei meillä ole minimipalkkalakia?.

Usein kysyttyä

Miten TES:stä tulee yleissitova?

Yleissitovuuden vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Edellytyksenä on, että noin puolet alan työntekijöistä työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka kuuluvat sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon.

Voiko TES menettää yleissitovuutensa?

Voi. Jos alan työnantajien järjestäytymisaste laskee alle kriittisen rajan, TES voi menettää yleissitovuutensa, ja silloin se sitoo enää vain työnantajaliittoon kuuluvia työnantajia.

Koskeeko yleissitova TES minua, vaikken kuulu ammattiliittoon?

Koskee. Yleissitovuus velvoittaa työnantajaa riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon. Esimerkiksi Bertan tapauksessa yleissitova TES takaa taulukkopalkan ja lisät, vaikkei hän itse ole liiton jäsen.

Entä jos alallani ei ole yleissitovaa TES:ä?

Silloin ehdot määräytyvät lain ja työsopimuksen perusteella, ja suoja on ohuempi. Palkan vähimmäistaso tulee työsopimuslaista: työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, mikä on epämääräisempi mittari kuin TES:n taulukko.

Mistä tiedän, mikä TES minua koskee?

Tarkista ensin työsopimuksesi, toiseksi Finlex, jossa yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan vapaasti luettavina, ja kolmanneksi oma ammattiliittosi tai työsuojeluviranomainen. Sen jälkeen voit tarkistaa palkkasi oikeellisuuden Shiftan laskurilla.

Lue myös:

• Ammattiliitto vai ei: mitä se tekee palkkojesi eteen?
• Vähimmäispalkka Suomessa: miksei meillä ole minimipalkkalakia?
• Luottamusmies: kuka se on ja milloin häntä tarvitaan?
• Voiko työnantaja vähentää palkkalisää työsopimuksessa?

Lähteet

• Työsopimuslaki (55/2001), Finlex: yleissitovan TES:n noudattamisvelvollisuus
• Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta (56/2001), Finlex: yleissitovuuden vahvistamisen edellytykset
• Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta: virallinen lautakunta ja yleissitovien sopimusten luettelo