Joka toinen tai kolmas vuosi palkansaajajärjestöt ja työnantajaliitot istuvat neuvottelupöytään ja sopivat palkoista, lisistä, lomista ja työajoista. Tulokset näkyvät palkkakuitissasi korotuksina ja uusina oikeuksina. Mutta mitä neuvotteluissa oikeastaan tapahtuu?
Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaiskuva: Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle.
Lyhyesti: TES-neuvotteluissa ammattiliitto ja työnantajaliitto sopivat palkoista, lisistä, lomista ja työajoista sopimuskaudeksi, joka kestää tyypillisesti yhden ja kolmen vuoden välillä. Jos sopua ei synny, osapuoli voi irtisanoa vanhan sopimuksen, ja työtaistelut tulevat laillisiksi 14 päivän ennakkoilmoituksen jälkeen. Prosenttiperusteiset vuorolisät nousevat yleiskorotuksen mukana automaattisesti, mutta euromääräisten lisien korotuksesta on sovittava erikseen. Vanhan TES:n ehdot pysyvät voimassa sopimuksettoman tilankin ajan, joten palkka ei laske neuvottelujen venyessä.
Kuka neuvottelee ja kenen puolesta?
TES-neuvottelut käydään ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä. Ammattiliitto (esimerkiksi Tehy, PAM, JHL tai Teollisuusliitto) edustaa alan työntekijöitä ja työnantajaliitto (esimerkiksi Hyvinvointiala HALI, Kaupan liitto tai Teknologiateollisuuden työnantajat) alan yrityksiä. Kunta- ja hyvinvointialalla neuvottelee KT pääsopijajärjestöjen kanssa.
Neuvottelijat eivät päätä yksin, vaan toimivat liiton hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet nousevat alhaalta ylöspäin: ammattiosastot ja luottamusmiehet tekevät aloitteita. Jos olet liiton jäsen, äänesi kuuluu neuvottelupöydässä epäsuorasti.
Miten neuvottelu etenee?
TES:t ovat määräaikaisia, tyypillisesti 1 ja 3 vuoden välillä. Ensin molemmat osapuolet valmistelevat tavoitteensa: ammattiliitto tavoittelee korotuksia ja parempia ehtoja, työnantajaliitto maltillista kustannusvaikutusta ja joustavuutta.
Sitten neuvotellaan palkkaratkaisusta, tekstimuutoksista ja erityiskysymyksistä. Jos neuvottelijat pääsevät yksimielisyyteen, syntyy neuvottelutulos, jonka kummankin osapuolen hallinto hyväksyy erikseen. Vasta tämän jälkeen syntyy uusi TES.
Entä jos sopua ei synny?
Jos neuvottelut jumiutuvat, jompikumpi osapuoli voi irtisanoa vanhan sopimuksen. Vanhan TES:n umpeutuessa alkaa sopimukseton tila, jossa työrauhavelvoite lakkaa ja työtaistelut (lakko, ylityökielto, saarto) ovat laillisia.
Ennen työtaistelua on annettava ennakkoilmoitus 14 päivää etukäteen (laki työriitojen sovittelusta 420/1962, 7 §), ja valtakunnansovittelija kutsuu osapuolet sovitteluun. Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen, jonka osapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät.
Miksi yhden alan sopimus vaikuttaa muihin?
Suomessa tietyt alat toimivat palkankorotusten suunnannäyttäjinä. Teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimusta on pitkään pidetty verrokkina, jonka korotustasoa muut alat seuraavat. Tämä nopeuttaa neuvotteluja, mutta tarkoittaa myös, ettei jokainen ala neuvottele korotuksiaan täysin itsenäisesti. Verrokkialan valinta on itsessään kiistanalainen: pitäisikö verrokkina olla vientiteollisuus vai kotimarkkinoiden ala?
Esimerkiksi teknologiateollisuuden vuoden 2025 ratkaisussa yleiskorotus oli 2,1 prosenttia ja kokonaisvaikutus 2,5 prosenttia.
Mitä vuorolisille tapahtuu neuvotteluissa?
Prosenttiperusteisilla aloilla (kuten hoitoalalla) lisät nousevat automaattisesti yleiskorotuksen myötä. Euromääräisillä aloilla (kuten kaupan alalla) lisien korotuksesta neuvotellaan erikseen, ja joskus ne jäävät ennalleen.
Vuorotyöntekijän kannattaa lukea neuvottelutulos kahdesta kohdasta:
- yleiskorotuksen prosentti ja ajankohta
- mahdollinen erillinen maininta lisien korotuksesta
Jos lisien korotuksesta ei mainita ja lisät ovat euromääräisiä, ne eivät todennäköisesti nouse.
Miltä neuvottelutulos näyttää käytännössä?
Kun uusi TES on sovittu, liitot julkaisevat tiivistelmän. Se sisältää sopimuksen voimassaoloajan, palkankorotusten suuruuden ja ajankohdan, mahdollisen optiovuoden sekä keskeiset tekstimuutokset.
Vuorotyöntekijälle tärkeitä ovat palkankorotuksen lisäksi muutokset työaikamääräyksiin, lepoaikasäännöksiin ja vuorolisien rakenteeseen. Nämä jäävät usein korotusuutisten varjoon.
Miksi neuvottelut kestävät niin kauan?
Neuvoteltavia asioita on paljon (TES sisältää satoja määräyksiä), osapuolten tavoitteet ovat kaukana toisistaan, ja taustalla on usein poliittisia jännitteitä.
Uuden TES:n voimaantulo voi viivästyä kuukausia, mutta vanhan sopimuksen ehdot ovat voimassa sopimuksettoman tilankin aikana, joten palkkasi ei laske odottaessa. Korotukset maksetaan yleensä takautuvasti sovitusta ajankohdasta. Shiftan laskurissa TES-kohtaiset lisäprosentit päivittyvät uusien sopimusten mukaan.
Miten ammattiliittoon kuuluminen käytännössä vaikuttaa, käydään läpi artikkelissa Ammattiliitto vai ei: mitä se tekee palkkojesi eteen?.
Lue myös:
- Yleissitovuus: miksi TES koskee sinua vaikket kuuluisi liittoon?
- Luottamusmies: kuka se on ja milloin häntä tarvitaan?
- Vähimmäispalkka Suomessa: miksei meillä ole minimipalkkalakia?
Usein kysyttyä
Kuka päättää TES-neuvottelujen tuloksesta?
Neuvottelijat toimivat liiton hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Lopullisen neuvottelutuloksen hyväksyy vielä erikseen kummankin osapuolen oma hallinto.
Mitä tapahtuu, jos TES-neuvottelut eivät johda sopuun?
Jompikumpi osapuoli voi irtisanoa vanhan sopimuksen, jolloin alkaa sopimukseton tila ja työtaistelut käyvät laillisiksi. Ennen työtaistelua on annettava ennakkoilmoitus 14 päivää etukäteen, ja valtakunnansovittelija kutsuu osapuolet sovitteluun.
Mikä on verrokkiala ja miksi se vaikuttaa myös minun palkkaani?
Verrokkiala on ala, kuten teknologiateollisuus, jonka sopimuksen korotustasoa muut alat seuraavat. Tämä nopeuttaa neuvotteluja, mutta tarkoittaa myös, ettei oma alasi neuvottele korotuksistaan täysin itsenäisesti.
Nouseeko palkkani automaattisesti, kun uusi TES sovitaan?
Riippuu lisän tyypistä: prosenttiperusteiset vuorolisät nousevat automaattisesti yleiskorotuksen myötä, mutta euromääräisten lisien korotuksesta pitää sopia erikseen, eivätkä ne aina nouse.
Laskeeko palkkani, jos TES on umpeutunut eikä uutta sopimusta ole vielä syntynyt?
Ei laske. Vanhan sopimuksen ehdot pysyvät voimassa myös sopimuksettoman tilan aikana, ja uuden TES:n korotukset maksetaan yleensä takautuvasti sovitusta ajankohdasta alkaen.
Lähteet
- SAK: työehtoneuvottelujen sanasto: termisanasto neuvotteluihin liittyvistä käsitteistä
- Palkkaus.fi: työehtosopimukset: yleiskuva TES-järjestelmästä
- Valtakunnansovittelija: sovittelumenettely työriidoissa
- Finlex: Laki työriitojen sovittelusta (420/1962): ennakkoilmoitusvelvollisuus ennen työtaistelua (7 §)
- Teollisuusliitto: Teknologiateollisuuden palkkaratkaisun tiivistelmä (23.2.2025): esimerkki verrokkialan korotusprosentista vuodelle 2025