Palkkavirhe kuulostaa pieneltä asialta. Pari senttiä tunnilta, joku puuttuva lisärivi, ehkä väärä prosentti. Mutta kun pienet virheet toistuvat kuukausi toisensa jälkeen ja vuosi toisensa jälkeen, summat kasvavat nopeasti tuhansiin euroihin. Lakitoimisto KPF:n käytännön kokemusten perusteella kokoaikaisella työntekijällä maksamattomat palkat liikkuvat tyypillisesti 5 000 ja 25 000 euron välillä vuodessa.
Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaisuus: Työehtosopimus ja oikeutesi: opas palkansaajalle.
Lyhyesti: Lakitoimisto KPF:n kokemusten mukaan kokoaikaisella työntekijällä maksamattomat palkat liikkuvat tyypillisesti 5 000 ja 25 000 euron välillä vuodessa. Pienetkin virheet, kuten väärä tuntipalkkajakaja, puuttuva TES-korotus tai maksamaton ylityö, kasautuvat esimerkkilaskelmassa jo noin 4 020 euroon vuodessa. Suuremmat summat syntyvät, kun peruspalkka jää TES:n vähimmäistasoa pienemmäksi tai lisiä ei makseta lainkaan, jolloin summa nousee helposti yli 10 000 euroon vuodessa. Maksamattomille palkoille kertyy lisäksi viivästyskorkoa, ja työnantajan on maksettava jälkikäteen myös sivukulut, joten korjaaminen tulee vielä kalliimmaksi.
Miten 5 000 euroa vuodessa kertyy?
Otetaan esimerkki pienen virheen vaikutuksesta. Kaupan alalla työskentelevä Maija saa peruspalkkaa 2 400 euroa kuukaudessa. Hänen tuntipalkkajakajansa pitäisi olla 160, mutta palkanlaskentaan on jäänyt vanha asetus jakajalla 163. Oikealla jakajalla tuntipalkka on 15,00 euroa, väärällä 14,72 euroa. Ero on 28 senttiä tunnilta.
Pieni luku, mutta jokainen prosenttiperusteinen lisä lasketaan tuntipalkasta, joten jakajan vääristymä kertautuu jokaisessa rivissä. Pelkän jakajan virheen vaikutus on tässä esimerkissä noin 30 euroa kuukaudessa eli 360 euroa vuodessa. Yksinään se ei selitä 5 000 euron summaa, mutta jakajan virhe esiintyy harvoin yksinään. (Lue lisää jakajasta: Tuntipalkan jakaja.)
Miten virheet kasautuvat pienistä puroista isoksi joeksi?
Yksittäinen virhe pysyy maltillisena, mutta se harvoin tulee yksin. Katsotaan, mitä Maijan palkasta voi jäädä uupumaan.
- TES-korotus on jäänyt toteuttamatta. Jos peruspalkkaa ei ole korotettu sopimuksen mukaisesti esimerkiksi 2,9 prosenttia, puuttuva korotus on Maijan tapauksessa noin 70 euroa kuukaudessa eli 840 euroa vuodessa. Lisäksi kaikki prosenttiperusteiset lisät lasketaan liian pienestä tuntipalkasta.
- Iltalisätunteja puuttuu. Jos työvuorolistan siirtovirhe jättää kirjaamatta keskimäärin 5 iltalisätuntia kuukaudessa, puuttuva summa on alasta riippuen noin 10 ja 20 euron välillä kuukaudessa.
- Sunnuntailisä puuttuu kokonaan. Yksi sunnuntaivuoro, josta sunnuntailisää (100 %) ei ole maksettu, tarkoittaa 8 tunnin vuorosta esimerkiksi 120 euroa. Jos tämä toistuu kerran kuukaudessa, kyse on 1 440 eurosta vuodessa.
- Ylityökorvauksia ei makseta. Jos Maija tekee kuukausittain keskimäärin 4 tuntia ylityötä, josta korvausta ei makseta, puuttuva summa on noin 90 euroa kuukaudessa eli 1 080 euroa vuodessa.
| Virhe | Kuukausi | Vuosi |
|---|---|---|
| TES-korotus puuttuu + kertautumisvaikutus | 85 € | 1 020 € |
| Jakajan virhe + kertautuminen | 30 € | 360 € |
| Puuttuvat iltalisätunnit | 10 € | 120 € |
| Sunnuntailisä puuttuu (1 vuoro/kk) | 120 € | 1 440 € |
| Ylityökorvauksia ei makseta | 90 € | 1 080 € |
| Yhteensä | 335 € | 4 020 € |
Jo tällä maltillisella esimerkillä summa on noin 4 000 euroa vuodessa, eikä mukana ole vielä yölisiä, lauantailisiä eikä lomapalkan vaikutusta.
Miten 25 000 euroon päästään?
Suuremmissa summissa on yleensä kyse pidempikestoisesta ja järjestelmällisemmästä virheestä.
- Peruspalkkaa maksetaan TES:n vähimmäistasoa vähemmän. Jos työnantaja ei sovella yleissitovaa työehtosopimusta lainkaan tai soveltaa väärää palkkaluokkaa, jo 200 euron kuukausittainen alijäämä tarkoittaa 2 400 euroa vuodessa pelkästään peruspalkan osalta.
- Lisät jätetään kokonaan maksamatta. Kun vuorotyöntekijälle ei makseta ilta-, yö- ja sunnuntailisiä lainkaan, puuttuvat lisät voivat sote-alalla olla 500 euroa kuukaudessa tai enemmän eli vuositasolla 6 000 euroa ja viidessä vuodessa 30 000 euroa.
- Ylityökorvauksia ei makseta eikä tunteja kirjata. Jos kokoaikainen vuorotyöntekijä tekee kuukausittain 10 tuntia ylityötä ilman korvausta, summa on helposti 200 euroa kuukaudessa eli 2 400 euroa vuodessa.
Yhdistettynä summa nousee nopeasti yli 10 000 euroon vuodessa.
Miten viivästyskorot ja sivukulut kasvattavat summaa?
Maksamattomille palkkasaataville kertyy viivästyskorkoa, joka alkaa juosta palkan erääntymispäivää seuraavasta päivästä. Vuonna 2026 viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Lisäksi maksamattomista palkoista on jälkikäteen maksettava myös työnantajan sivukulut (TyEL, sairausvakuutus, työttömyysvakuutus ym.), yhteensä noin 20 prosenttia bruttopalkasta. Niinpä 10 000 euron palkkasaatava maksaa työnantajalle korjattaessa noin 12 000 euroa, ja sen päälle tulevat viivästyskorot ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut.
Kuka on vaarassa?
Vuorotyöntekijät ovat erityisessä riskissä, koska heidän palkkansa koostuu monesta osasta: mitä enemmän muuttuvia lisiä, sitä enemmän virhekohtia. Pienipalkkaisilla aloilla riski korostuu, koska työntekijöillä on harvemmin resursseja tai tietoa tarkistaa palkkakuittinsa ja pienillä työnantajilla palkanlaskenta hoidetaan usein kevyin resurssein. Aloista erityisesti sote, ravintola-ala, siivousala ja kaupan ala nousevat esiin palkkariitatapausten tilastoissa.
Mitä asialle voi tehdä?
Ensimmäinen ja tärkein askel on tarkistaa oma palkkakuitti säännöllisesti. Suurin osa palkkavirheistä jää löytymättä juuri siksi, ettei kukaan tarkista. Toinen askel on verrata toteutuneita työvuoroja palkkakuitin lisäriveihin. Nopeimmin tämä onnistuu Shiftan palkkalisälaskurilla, joka laskee TES:n mukaiset lisät automaattisesti: syötät vuorot, saat erittelyn ja vertaat kuittiin.
Miten saatavia käytännössä vaaditaan? Kuinka vaatia maksamattomat palkat ja mitä vaihtoehtoja on?.
Yhteenveto
Palkkalisissä pienet virheet eivät pysy pieninä. Väärä tuntipalkkajakaja, puuttuva TES-korotus, kirjaamaton sunnuntaivuoro tai maksamaton ylityö: yksinään jokainen vaikuttaa vähäiseltä, mutta yhdessä ne voivat tarkoittaa tuhansia euroja vuodessa. Jokainen euro, jota et tarkista, on euro, jonka saatat menettää.
Lue myös:
- Palkkavirhe? Näin se löydetään ja miten se korjataan
- 5 yleisintä syytä miksi palkkalaskelma on väärässä
- Palkkasaatavat vanhentuvat: milloin viimeistään on toimittava?
- Palkkaturva: mitä se on ja milloin se pelastaa sinut?
Usein kysyttyä
Kuinka paljon vääriä palkkoja jää tyypillisesti maksamatta vuodessa?
Lakitoimisto KPF:n käytännön kokemusten mukaan kokoaikaisella työntekijällä maksamattomat palkat liikkuvat tyypillisesti 5 000 ja 25 000 euron välillä vuodessa.
Mitkä virheet kasvattavat summan tuhansiin euroihin?
Yleisimpiä ovat puuttuva TES-korotus, väärä tuntipalkkajakaja, kirjaamattomat ilta- ja sunnuntailisätunnit sekä maksamattomat ylityökorvaukset. Esimerkkilaskelmassa nämä yhdessä kertyvät jo noin 4 020 euroon vuodessa.
Miten summa voi nousta 25 000 euroon vuodessa?
Suurimmat summat syntyvät yleensä pidempikestoisesta ja järjestelmällisestä virheestä, esimerkiksi kun peruspalkka jää TES:n vähimmäistasoa pienemmäksi tai lisiä ei makseta lainkaan. Tällöin vuositason menetys nousee helposti yli 10 000 euroon.
Kertyykö maksamattomalle palkalle korkoa?
Kyllä. Maksamattomille palkkasaataville kertyy viivästyskorkoa palkan erääntymispäivää seuraavasta päivästä alkaen, ja työnantajan on jälkikäteen maksettava myös sivukulut, kuten TyEL- ja vakuutusmaksut.
Ketkä ovat suurimmassa riskissä saada väärää palkkaa?
Vuorotyöntekijät, koska heidän palkkansa koostuu monesta osasta ja virhekohtia on siksi enemmän. Tilastoissa erityisesti sote-, ravintola- ja siivousala sekä kaupan ala nousevat esiin palkkariitatapauksissa.
Lähteet
- Lakitoimisto KPF: miten maksamattomia palkkoja vaaditaan: käytännön kokemuksia palkkariitojen hoitamisesta
- Työsopimuslaki (55/2001), Finlex: palkkasaatavan vanhentuminen ja TES:n yleissitovuus
- Korkolaki (633/1982), Finlex: viivästyskoron määräytyminen