Arkipyhäkorvaus ja aattolisä: mitä joulu, uusivuosi ja loppiainen maksavat vuorotyössä?

Shiftan tiimi 10 min lukuaika

Pyhänä tehdystä työstä maksetaan yleensä kaksinkertainen palkka, mutta aatoista ja arkipyhistä ei ole yhtä sääntöä. Aatot eivät ole laissa pyhäpäiviä, joten aattolisä tulee vain työehtosopimuksesta, ja sen kellonaika ja suuruus vaihtelevat alan mukaan. Arkipyhäkorvaus vapaapäivältä on vuorotyössä harvinainen, koska arkipyhä useimmiten lyhentää työaikaa eikä tuo erillistä rahaa.

Tämä artikkeli on osa laajempaa opasta. Lue kokonaisuus: Palkkalisät vuorotyössä: täydellinen opas vuodelle 2026.

Lyhyesti
  • Pyhänä tehdystä työstä maksetaan lähes kaikilla vuorotyön aloilla 100 prosentilla korotettu palkka.
  • Aatot eivät ole laissa pyhiä, joten aattolisä tulee vain työehtosopimuksesta.
  • Hoitoalalla jouluaatto ja juhannusaatto maksetaan koko päivältä kaksinkertaisena, ja muina aattoina korotus alkaa illalla.
  • Kaupassa aattoiltalisä maksetaan seitsemänä aattona kello 18-24, jos myymälä on auki.
  • Ravintola-alalla viitenä aattona maksetaan kello 15 alkaen 50 prosentin korotus.
  • Arkipyhäkorvaus vapaapäivältä on vuorotyössä harvinainen, koska arkipyhä yleensä lyhentää työaikaa.
  • Joulukaudella 2026-2027 itsenäisyyspäivä on sunnuntai ja tapaninpäivä lauantai, joten ne eivät lyhennä työaikaa.

Arkipyhäkorvaus, arkipyhälyhennys ja aattolisä ovat kolme eri asiaa

Kun joku kysyy arkipyhäkorvauksesta, hän tarkoittaa yleensä yhtä kolmesta asiasta:

  • Pyhätyön korotus maksetaan, kun teet töitä pyhäpäivänä. Se on useimmiten sama kuin sunnuntaityön korotus eli 100 prosenttia.
  • Aattolisä maksetaan aattona tehdystä työstä. Sitä ei ole laissa, joten jokainen työehtosopimus päättää itse, mitkä aatot ja mitkä kellonajat lisä kattaa.
  • Arkipyhälyhennys tai arkipyhäkorvaus koskee arkipyhää, jona et ole töissä. Monella alalla arkipyhä lyhentää viikon tai jakson työaikaa, jolloin palkka pysyy samana, mutta tunteja tehdään vähemmän. Vain osa sopimuksista maksaa vapaasta arkipyhästä erillistä rahaa.

Palkkakuitilla nämä näkyvät eri riveinä. Pyhätyön korotus on usein nimeltään sunnuntaityökorvaus, aattolisä voi olla aattokorvaus tai aattoiltalisä, ja arkipyhälyhennys näkyy yleensä vain siinä, että ylityö alkaa tavallista aikaisemmin.

Mitä laki sanoo ja mitä jää työehtosopimukselle

Työaikalain mukaan sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Kirkollisia juhlapäiviä ovat esimerkiksi uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä ja joulupäivät. Vappu ja itsenäisyyspäivä eivät ole kirkollisia juhlapäiviä, mutta kaikki tässä artikkelissa käsitellyt työehtosopimukset maksavat niistä saman korotuksen.

Aatot puuttuvat laista kokonaan. Jouluaatto, juhannusaatto, uudenvuodenaatto ja vapunaatto ovat lain silmissä tavallisia arkipäiviä tai lauantaita. Siksi aattolisä on aina työehtosopimuksen asia, ja juuri aatoissa alat eroavat toisistaan eniten.

Joulukausi 2026-2027 viikonpäivittäin

Viikonpäivä ratkaisee, lyhentääkö pyhä työaikaa. Arkipyhä lyhentää useimmissa sopimuksissa työaikaa vain, kun se osuu maanantaista perjantaihin.

Päivä Viikonpäivä
Itsenäisyyspäivän aatto 5.12.2026 lauantai
Itsenäisyyspäivä 6.12.2026 sunnuntai
Jouluaatto 24.12.2026 torstai
Joulupäivä 25.12.2026 perjantai
Tapaninpäivä 26.12.2026 lauantai
Uudenvuodenaatto 31.12.2026 torstai
Uudenvuodenpäivä 1.1.2027 perjantai
Loppiaisen aatto 5.1.2027 tiistai
Loppiainen 6.1.2027 keskiviikko

Tänä joulukautena lyhennyksiä on tavallista vähemmän: itsenäisyyspäivä on sunnuntaina ja tapaninpäivä lauantaina, joten ne eivät lyhennä työaikaa niissä sopimuksissa, joissa lyhennys koskee vain arkipäiviä. Työpäiville osuvat jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen.

Hoitoala kunnissa ja hyvinvointialueilla: KVTES, SOTE-sopimus ja HYVTES

Kunta-alan, hyvinvointialueiden hoitohenkilöstön ja hyvinvointialan yleisen sopimuksen säännöt pyhistä ja aatoista ovat sanasta sanaan samat.

Pyhänä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka eli +100 %. Sama korotus maksetaan sunnuntaina ja lauantaisin kello 18-24. Jos pyhä osuu sunnuntaille, korotus maksetaan vain kerran.

Aatot jakautuvat kahteen ryhmään:

  • Jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai: kello 0-18 maksetaan aattokorvaus +100 %, ja kello 18-24 maksetaan sama korotus kuin pyhänä. Käytännössä koko päivä on siis kaksinkertaisesti palkattu. Jos jouluaatto on sunnuntai, maksetaan sunnuntaityön korotus.
  • Muut pyhien aatot, kuten uudenvuodenaatto, loppiaisen aatto, vapunaatto ja itsenäisyyspäivän aatto: +100 % vain kello 18-24.

Ilta- ja yölisä tulevat korotuksen päälle. Uudenvuodenaaton iltavuorossa saat siis sekä iltalisän +15 % että illan pyhäkorotuksen.

Arkipyhä lyhentää työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia jokaiselta lyhentävältä päivältä. Lyhentäviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä arkipäivälle osuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Jaksotyössä jakson työaika lyhenee, joten ylityö alkaa aikaisemmin. Vapaasta arkipyhästä ei makseta erillistä rahaa, koska kuukausipalkka juoksee normaalisti.

Poikkeus on HYVTESin keskeytymätön kolmivuorotyö. Siinä arkipyhät eivät lyhennä työaikaa, vaan jokaiselta arkipyhältä maksetaan 7,2 tunnin korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun olet vapaalla, kunhan arkipyhäviikon säännöllinen työaika on täysi.

Kaikki lisät euroina ja prosentteina: KVTES:n lisät, SOTE-sopimuksen lisät ja HYVTES:n lisät.

Tarkista omat lisäsiShifta laskee jokaisen vuoron lisät.
Lataa sovellus

Yksityinen sosiaaliala ja varhaiskasvatus: SOSTES ja VakaTES

Yksityisen sosiaalipalvelualan ja yksityisen varhaiskasvatuksen sopimuksissa pyhäpäiviä on enemmän kuin kunta-alalla. Jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai ovat itse sunnuntaityön päiviä, joten niistä maksetaan +100 % koko vuorokauden ajalta.

Muiden pyhien edellisenä päivänä korotus maksetaan kello 20-24. Se koskee esimerkiksi uudenvuodenaattoa, loppiaisen aattoa ja itsenäisyyspäivän aattoa. Poikkeus on juhannusaattoa ja jouluaattoa edeltävä päivä: esimerkiksi 23.12. illalla korotusta ei makseta.

Arkipyhä lyhentää työaikaa 7 tuntia 40 minuuttia. Tuntipalkkaiselle maksetaan lyhennystä vastaava tuntipalkka myös vapaalta, jos työsuhde on kestänyt vähintään kaksi viikkoa. Osa-aikaisella lyhennys on sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä. Kuukausipalkkaisella palkka pysyy samana ja työaika lyhenee.

Lisät: SOSTES:n lisät ja VakaTES:n lisät.

Kaupan ala: aattoiltalisä seitsemänä aattona

Pyhänä maksetaan kaksinkertainen palkka eli +100 % perustuntipalkasta sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä. Aatot eivät kaupan alalla ole pyhäpäiviä, joten jouluaattona ei makseta sunnuntaityön korotusta.

Aattoiltalisä maksetaan loppiaisen aattona, kiirastorstaina, helatorstain aattona, juhannusaattona, pyhäinpäivän aattona, jouluaattona ja uudenvuodenaattona kello 18-24 tehdystä työstä, jos myymälä on ollut auki kello 18 jälkeen. Se on lauantailisän suuruinen: myyjälle 5,46 €/h pääkaupunkiseudulla ja 5,27 €/h muualla Suomessa. Vapunaattona ja itsenäisyyspäivän aattona maksetaan tavallinen iltalisä. Lauantaille osuvana aattona maksetaan lauantailisä. Tarkemmin: Iltalisä kaupan alalla.

Aattovapaat ovat kaupan alan oma erikoisuus. Vakinaisella työntekijällä pitää olla kaksi vapaata seuraavista: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto ja uudenvuodenaatto. Vuosilomalle osuva aatto lasketaan saaduksi vapaaksi. Työnantaja voi korvata aattovapaan maksamalla näinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotetun palkan. Jos olit töissä useampana kuin kahtena näistä aatoista, tarkista palkkakuitista, onko korotus maksettu.

Marras- ja joulukuun sunnuntaina iltalisä maksetaan kaksinkertaisena, kun myymälä on auki kello 18 jälkeen.

Arkipyhät hoidetaan kaupan alalla yleensä vuosivapaajärjestelmällä. Siinä tehdyt tunnit kerryttävät vuosivapaita: 200 tunnista saa yhden 7,5 tunnin vapaan ja 1 560 tunnista yhdeksän. Ansainta alkaa, kun työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta. Vuosivapaajärjestelmässä yksittäinen arkipyhä ei lyhennä viikkoa.

Osalla työpaikoista on käytössä arkipyhäjärjestelmä. Siinä arkipyhä lyhentää viikkoa 7,5 tuntia, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Lyhentäviä päiviä ovat aina pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai ja juhannuspäivä sekä arkipäivälle osuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja tapaninpäivä. Joulupäivä ja pyhäinpäivä eivät ole listalla. Joulukaudella 2026-2027 työaikaa lyhentävät siis jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Alle 37,5 tuntia viikossa tekevä saa lyhennyksen rahana tai palkallisena vapaana, ja sen suuruus on sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä.

Varastossa, logistiikassa ja toimihenkilöillä iltalisä ja yölisä ovat eri suuruiset. Kaikki kaupan alan lisät profiileittain: Kaupan alan TES:n lisät 2026.

Ravintola- ja matkailuala: aattokorvaus kello 15 alkaen

Pyhänä peruspalkka maksetaan 100 prosentilla korotettuna, ja lisäksi ilta- ja yölisä maksetaan kaksinkertaisina. Iltalisä 1,40 €/h nousee siis pyhänä kaksinkertaiseksi, samoin yölisä 2,37 €/h.

Aattokorvaus maksetaan viitenä aattona: uudenvuodenaattona, pääsiäislauantaina, vapunaattona, juhannusaattona ja jouluaattona. Kello 15 jälkeen tehdystä työstä maksetaan aattokorvaus, joka on +50 % peruspalkasta, ja iltalisä on puolitoistakertainen. Yölisää aatto ei korota. Jos aatto on sunnuntai, maksetaan sunnuntaityön korotus eikä aattokorvausta. Loppiaisen aatto ja itsenäisyyspäivän aatto ovat ravintola-alalla tavallisia päiviä.

Jouluaaton iltavuoro ja joulupäivä järjestetään pyydettäessä vapaaksi, mutta sääntö ei koske esimerkiksi majoitusliikkeitä, kausi- ja liikenneravintoloita tai henkilöstöravintoloita.

Erillistä arkipyhäkorvausta ravintola-alalla ei ole. Vuosiloman sisälle osuva arkipyhä lyhentää kuitenkin jakson työaikaa 7,5 tuntia. Toimistotyöntekijöillä on oma arkipyhäviikon lyhennyksensä, ja heillä ilta- ja yölisää ei kaksinkertaisteta pyhänä. Tarkemmin: Iltalisä ravintola-alalla ja matkailu- ja ravintola-alan TES:n lisät.

Vartiointiala: jouluaatto tuplana, uudenvuodenaatto 50 prosenttia

Vartiointialalla korotus alkaa jo keskiyöllä. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä sekä juhannus- ja jouluaattona maksetaan +100 % kello 0 alkaen. Pääsiäislauantaina, itsenäisyyspäivän aattona, vapunaattona ja uudenvuodenaattona korotus on +50 %. Jos jokin näistä kolmesta, eli itsenäisyyspäivän aatto, vapunaatto tai uudenvuodenaatto, osuu sunnuntaille, korotus on yhteensä 150 prosenttia.

Vartiointialalla on myös arkipyhäkorvaus, joka maksetaan keskituntiansiolla. Sen piirissä on kahdeksan päivää: loppiainen, toinen pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja tapaninpäivä. Uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai ja joulupäivä eivät ole listalla. Korvauksen ehtona on muun muassa vähintään kolmen kuukauden työsuhde.

Lisät euroina: Vartiointialan TES:n lisät.

Lentoasemat ja satamat: joulu on oma lukunsa

Lentoliikenteen ja satamien sopimuksissa joulu on usein erikseen hinnoiteltu:

  • Lentoasemien maapalveluissa ja teknisissä tehtävissä jouluaaton kello 15 ja joulupäivän kello 24 välillä tehdystä työstä maksetaan ylimääräisenä korvauksena kolminkertainen tuntipalkka muiden korvausten päälle. Lisäksi jouluaaton kello 19 ja joulupäivän kello 15 välinen työ on ylityötä.
  • Finaviassa pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat koko päivän 100 prosentilla korotettuja: kello 0-18 maksetaan aattopäivänlisä ja kello 18-24 sunnuntaityökorvaus.
  • Airpron ramp-kuljettajilla joulupäivänä maksetaan joulutyölisä 100 prosenttia pyhätyön korotuksen lisäksi.
  • Ahtausalalla vakinaiselle maksetaan arkipyhältä kahdeksan tunnin palkka henkilökohtaisella tuntipalkalla, jos työssäoloehto täyttyy. Se on harvoja vuorotyön sopimuksia, joissa arkipyhäkorvaus maksetaan rahana.

Rajavartiolaitoksen virkaehtosopimuksessa aatot toimivat samaan tapaan kuin kunta-alalla: pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat koko päivän 100 prosentilla korotettuja, ja muiden pyhien aattoina korotus maksetaan kello 18-24.

Esimerkki: sama uudenvuodenaaton iltavuoro eri aloilla

Vertailun vuoksi laskimme saman vuoron neljällä alalla: torstai 31.12.2026 kello 14-22, kahdeksan tuntia, tuntipalkka 16,00 euroa kaikilla. Luvut on laskettu Shiftan laskennalla 1.11.2026 voimassa olevilla lisillä.

Ala Palkka yhteensä
Hoitaja hyvinvointialueella, jaksotyö 201,60 €
Ravintolatyöntekijä 192,40 €
Yksityisen sosiaalialan hoitaja, jaksotyö 173,60 €
Myyjä muualla kuin pääkaupunkiseudulla 149,08 €

Peruspalkka on kaikilla 128,00 euroa. Erot syntyvät lisistä:

  • Hyvinvointialueen hoitaja: kello 18-22 pyhäkorotus 64,00 euroa ja iltalisä 9,60 euroa.
  • Ravintolatyöntekijä: kello 15-22 aattokorvaus 56,00 euroa ja puolitoistakertainen iltalisä 8,40 euroa.
  • Yksityisen sosiaalialan hoitaja: kello 20-22 pyhäkorotus 32,00 euroa sekä ilta- ja yölisä 13,60 euroa.
  • Myyjä: aattoiltalisä 21,08 euroa, jos myymälä on auki kello 18 jälkeen. Jos työnantaja korvaa aattovapaan rahana, säännöllisestä työstä maksetaan lisäksi 100 prosentin korotus.

Jouluaattona sama vuoro olisi hoitajalle molemmissa sopimuksissa kokonaan kaksinkertaisesti palkattu, mutta myyjälle ja ravintolatyöntekijälle se maksettaisiin samoin kuin uudenvuodenaattona.

Näin tarkistat pyhä- ja aattolisät palkkakuitista

  1. Merkitse työvuorolistasta, mitkä vuorot osuivat pyhälle tai aatolle ja mihin kellonaikaan. Aattolisä alkaa alasta riippuen kello 0, 15, 18 tai 20.
  2. Laske tunnit oman sopimuksesi korotuksella. Pyhätyön korotus on yleensä tuntipalkan suuruinen tunnilta, aattolisä alan mukaan prosentteina tai euroina.
  3. Vertaa summaa palkkakuitin riveihin. Joulukuun työt näkyvät usein vasta tammikuun palkassa, joten tarkista oikea palkkajakso.

Helpoin tapa on merkitä vuorot Shiftaan, joka tuntee pyhät ja aatot ja laskee niiden korotukset oman työehtosopimuksesi mukaan. Palkkakuitin rivit selitetään artikkelissa Palkkakuitti kokonaan auki.

Usein kysyttyä

Maksetaanko jouluaattona tuplapalkka?

Riippuu alasta. Hoitoalalla kunnissa, hyvinvointialueilla ja yksityisellä sosiaalialalla jouluaatto maksetaan koko päivältä kaksinkertaisena, samoin vartiointialalla. Kaupan alalla jouluaattona maksetaan aattoiltalisä kello 18-24, ja ravintola-alalla peruspalkka korotetaan 50 prosentilla kello 15 alkaen.

Onko uudenvuodenaatto pyhäpäivä?

Ei. Uudenvuodenaatto on tavallinen arkipäivä, ja mahdollinen aattolisä tulee työehtosopimuksesta. Esimerkiksi hoitoalalla korotus maksetaan illalla, kaupassa aattoiltalisänä ja vartiointialalla 50 prosenttina koko päivältä.

Mikä on arkipyhäkorvaus?

Arkipyhäkorvaus on palkka arkipyhältä, jona et ole töissä. Vuorotyön aloilla se on harvinainen. Useimmiten arkipyhä lyhentää viikon tai jakson työaikaa, jolloin teet vähemmän tunteja samalla palkalla. Rahakorvaus maksetaan esimerkiksi yksityisellä sosiaalialalla tuntipalkkaiselle, vartiointialalla ja ahtausalalla.

Saako osa-aikainen arkipyhäkorvauksen?

Monessa sopimuksessa saa suhteutettuna. Kaupan alan arkipyhäjärjestelmässä ja yksityisellä sosiaalialalla lyhennys on sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä. Esimerkiksi 20 tuntia viikossa tekevällä se on neljä tuntia.

Maksetaanko loppiaisena tuplapalkka?

Kyllä. Loppiainen on kirkollinen juhlapäivä, joten siitä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Loppiaisen aatto taas on useimmilla aloilla tavallinen päivä. Hoitoalalla aattona maksetaan kuitenkin illalla korotus, ja kaupassa aattoiltalisä.

Lue myös:

Lähteet

Haluatko tietää, kun palkkasi nousee?

Kerromme sähköpostilla, kun alasi palkat ja lisät nousevat. Ennen pyhiä muistutamme, mitä niistä maksetaan. Viestejä tulee keskimäärin kerran kuukaudessa.

Kokeile Shiftaa jo tänään

Lataa App Store -kaupastaHanki se Google Playsta

Tai käytä selaimessa: Luo tili