Palkka-avoimuusdirektiivi: mitä muuttuu palkkatiedoissa vuonna 2027?

Shiftan tiimi 6 min lukuaika

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuo palkan näkyviin jo ennen työhaastattelua. Suomessa direktiivi pannaan täytäntöön muuttamalla tasa-arvolakia, ja hallituksen esityksen mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027. Työnhakija saisi tietää alkupalkan tai palkkahaarukan etukäteen, eikä työnantaja saisi enää kysyä aiempaa palkkaa. Työntekijä voisi pyytää tiedon omasta palkastaan ja saman työn keskipalkoista sukupuolittain. Lakiesitys on marraskuussa 2026 vielä eduskunnan käsittelyssä, joten yksityiskohdat voivat muuttua.

Lyhyesti
  • Palkka-avoimuusdirektiivi on EU:n direktiivi, jonka tavoite on kaventaa naisten ja miesten palkkaeroa tekemällä palkoista läpinäkyviä.
  • Suomessa se pannaan täytäntöön tasa-arvolain muutoksilla, jotka tulisivat hallituksen esityksen mukaan voimaan vuoden 2027 alussa.
  • Esityksen mukaan työnhakijalle olisi kerrottava alkupalkka tai palkkahaarukka ennen haastattelua, eikä pelkkä työehtosopimuksen nimi riittäisi.
  • Esityksen mukaan aiemmasta palkasta ei saisi enää kysyä.
  • Työntekijä voisi esityksen mukaan pyytää tiedon omasta palkastaan ja saman tai samanarvoisen työn keskipalkoista sukupuolittain, ja työnantajan olisi vastattava kahdessa kuukaudessa.
  • Palkkasalaisuuslausekkeet eivät esityksen mukaan enää sitoisi.
  • Vähintään 100 työntekijän työnantajat raportoisivat palkkaeronsa, ja ensimmäiset raportit annettaisiin vuonna 2028.

Mikä palkka-avoimuusdirektiivi on?

Palkka-avoimuusdirektiivi on Euroopan unionin vuonna 2023 hyväksymä direktiivi, joka velvoittaa jäsenmaat tekemään palkoista läpinäkyvämpiä. Sen tavoite on varmistaa, että naiset ja miehet saavat samasta tai samanarvoisesta työstä saman palkan. Palkkaero on Suomessa yhä suuri: Tilastokeskuksen mukaan naisten keskimääräinen palkka oli vuonna 2023 noin 16,5 prosenttia pienempi kuin miesten.

Direktiivi olisi pitänyt panna täytäntöön 7.6.2026 mennessä. Suomi ei ehtinyt määräajassa, vaan hallitus antoi esityksensä eduskunnalle heinäkuussa 2026. Suomeen ei tule erillistä palkka-avoimuuslakia, vaan uudet velvollisuudet kirjattaisiin tasa-arvolakiin. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puolsi esitystä mietinnössään lokakuussa 2026.

Mitä työnhakija saa tietää palkasta ennen haastattelua?

Esityksen mukaan työnantajan olisi kerrottava hakijalle tehtävän alkupalkka tai palkkahaarukka. Tiedon pitäisi tulla niin ajoissa, että hakija voi neuvotella palkastaan tietoisena: työpaikkailmoituksessa, ennen haastattelua tai muulla tavalla. Palkan on perustuttava puolueettomiin ja sukupuolineutraaleihin perusteisiin, ja tarvittaessa työnantajan olisi kerrottava myös sovellettavan työehtosopimuksen määräykset.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan suoraan, että pelkkä työehtosopimuksen mainitseminen ei riitä. Vuorotyön aloilla muutos on iso, koska ilmoituksessa lukee nyt usein vain "palkka TES:n mukaan". Duunitorin syksyllä 2026 julkaiseman selvityksen mukaan vain noin 7 prosentissa työpaikkailmoituksista oli palkkatieto. Vartiointi- ja siivousalan ilmoituksista palkka kerrottiin vain yhdessä prosentissa, myynnin ja kaupan ilmoituksista 12 prosentissa ja sosiaali- ja hoiva-alan ilmoituksista 11 prosentissa.

Samalla kiellettäisiin kysymys nykyisestä tai aiemmasta palkasta. Työnantaja ei saisi enää selvittää, mitä hakija tienasi edellisessä työpaikassaan, joten aiempi palkka ei enää määräisi uuden palkan tasoa.

Tarkista omat lisäsiShifta laskee jokaisen vuoron lisät.
Lataa sovellus

Mitä palkkaan lasketaan vuorotyössä?

Direktiivin palkkakäsite on laaja. Peruspalkan tai vähimmäispalkan lisäksi siihen kuuluvat muut rahana tai luontoisetuna maksetut erät. Esityksen mukaan raportoitavat palkkaerot laskettaisiin erikseen peruspalkasta ja täydentävistä tai muuttuvista eristä. Vuorotyössä tällaisia eriä ovat tyypillisesti ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät.

Tällä on merkitystä, koska taulukkopalkka kertoo vuorotyöstä vain osan. Sama palkkaryhmä voi tuottaa hyvin erilaisen kuukausipalkan sen mukaan, kuinka paljon iltoja, öitä ja viikonloppuja vuorolistalla on. Kun haluat tietää, mitä tarjottu palkka tarkoittaa käytännössä, laske se omilla vuoroillasi. Sen voi tehdä esimerkiksi Shiftan TES-laskureilla, jotka laskevat taulukkopalkan ja vuorolisät työehtosopimuksesi mukaan.

Mitä työntekijä voi kysyä omasta palkastaan?

Esityksen mukaan työntekijä voisi pyytää työnantajalta kaksi tietoa: oman palkkatasonsa sekä saman tai samanarvoisen työn tekijöiden keskimääräiset palkat sukupuolittain eriteltyinä. Työnantajan olisi vastattava kirjallisesti kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahdessa kuukaudessa. Lisäksi työnantajan olisi kerrottava työntekijöille tästä oikeudesta vuosittain.

Jos vastaus paljastaisi yksittäisen tunnistettavan työkaverin palkan, tieto annettaisiin henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle eikä suoraan kysyjälle. Kaikkien työnantajien olisi lisäksi pidettävä helposti saatavilla perusteet, joilla palkka ja palkkataso määräytyvät. Vähintään 50 työntekijän työnantajien olisi kerrottava myös palkkakehityksen perusteet.

Saako palkastaan kertoa työkaverille?

Esityksen mukaan saisi. Työsopimuksen ehto, joka kieltää kertomasta omasta palkasta, ei enää sitoisi. Voisit siis puhua palkastasi työkavereiden kanssa ja verrata sitä, mitä samasta työstä maksetaan.

Palkkaa verratessa kannattaa erottaa taulukkopalkka ja lisät toisistaan. Jos kollega saa enemmän, ero voi selittyä kokemusvuosilla, henkilökohtaisella lisällä tai sillä, että hänen vuorolistallaan on enemmän iltoja ja öitä. Palkkanauhasta näet, mistä oma palkkasi koostuu, ja palkkalaskelman tarkistamisesta on oma ohjeensa.

Mitä velvollisuuksia työnantajalle tulisi?

Esityksen mukaan velvollisuudet porrastuisivat työnantajan koon mukaan:

  • Kaikki työnantajat: alkupalkka tai palkkahaarukka hakijalle, ei kysymyksiä aiemmasta palkasta, palkkaperusteet saataville ja vastaus työntekijän palkkatietopyyntöön kahdessa kuukaudessa.
  • Vähintään 50 työntekijää: myös palkkakehityksen perusteet saataville.
  • Vähintään 100 työntekijää: palkkaerojen raportointi tulorekisterin kautta. Vähintään 250 työntekijän työnantajat raportoisivat vuosittain, pienemmät kolmen vuoden välein.
  • Selittämätön ero vähintään 5 %: jos jonkin työntekijäryhmän palkkaero on vähintään 5 prosenttia, sille ei ole puolueetonta perustetta eikä sitä korjata kuudessa kuukaudessa, työnantaja tekisi yhteisen palkka-arvioinnin henkilöstön edustajien kanssa.

Esityksen siirtymäsäännösten mukaan vähintään 150 työntekijän työnantajat ilmoittaisivat palkkatiedot uudella tavalla tulorekisteriin vuoden 2027 alusta, ja ensimmäiset palkkaeroraportit koskisivat vuotta 2027. Ne annettaisiin vuonna 2028. Työnantajat, joilla on 100-149 työntekijää, aloittaisivat vuonna 2030, ja niiden ensimmäiset raportit annettaisiin vuonna 2031.

Jos työnantaja laiminlöisi avoimuusvelvollisuutensa ja työntekijä epäilisi palkkasyrjintää, työnantajan olisi näytettävä, ettei syrjintää tapahtunut. Hyvityskanteen palkkasyrjinnästä voisi nostaa kolmen vuoden kuluessa, kun nyt aikaa on kaksi vuotta. Yhteisen palkka-arvioinnin laiminlyönnistä voisi seurata 5 000-80 000 euron laiminlyöntimaksu.

Miten työnantaja voi kertoa palkan vuorotyön ilmoituksessa?

Vuorotyössä hakijaa kiinnostaa koko palkka, ei vain taulukkopalkka. Selkein tapa on kertoa ilmoituksessa palkkaryhmän taulukkopalkka euroina, mahdollinen oma lisä ja se, että vuorolisät maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Työnantaja voi myös lisätä ilmoitukseen tai rekrytointisivulleen ilmaisen palkkalaskurin. Laskurin voi lukita tehtävän palkkaluokkaan, ja hakija voi syöttää omat kokemusvuotensa ja kokeilla, mitä ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot tuovat palkkaan. Laskuri havainnollistaa palkkaa, mutta palkkatieto kannattaa kertoa myös ilmoituksen tekstissä.

Usein kysyttyä

Milloin palkka-avoimuusdirektiivi tulee voimaan Suomessa?

Hallituksen esityksen mukaan tasa-arvolain muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027. Esitys on marraskuussa 2026 eduskunnan käsittelyssä, joten päivämäärä ja yksityiskohdat voivat vielä muuttua. Palkkaerojen raportointi alkaisi porrastetusti vuodesta 2028.

Riittääkö työpaikkailmoitukseen "palkka TES:n mukaan"?

Ei riittäisi. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan pelkän työehtosopimuksen ilmoittaminen ei ole riittävää, vaan hakijalle on kerrottava alkupalkka tai palkkahaarukka.

Koskeeko palkka-avoimuus pieniä työpaikkoja?

Koskee osittain. Esityksen mukaan hakijan palkkatieto, aiemman palkan kysymiskielto ja työntekijän oikeus saada palkkatietoja koskisivat kaikkia työnantajia. Palkkaerojen raportointi koskisi vain vähintään 100 työntekijän työnantajia.

Kuuluvatko vuorolisät palkkaan palkka-avoimuudessa?

Todennäköisesti kuuluvat. Direktiivin palkkakäsitteeseen kuuluvat peruspalkan lisäksi muut rahana maksetut erät, ja raportoinnissa täydentävät ja muuttuvat erät käsiteltäisiin erikseen. Ilta-, yö- ja viikonloppulisät ovat tyypillisesti tällaisia eriä, vaikka esitys ei mainitse niitä nimeltä.

Lähteet

Artikkeli kuvaa hallituksen esitystä sellaisena kuin se annettiin eduskunnalle. Päivitämme artikkelin, kun laki on hyväksytty.

Haluatko tietää, kun palkkasi nousee?

Kerromme sähköpostilla, kun alasi palkat ja lisät nousevat. Ennen pyhiä muistutamme, mitä niistä maksetaan. Viestejä tulee keskimäärin kerran kuukaudessa.

Kokeile Shiftaa jo tänään

Lataa App Store -kaupastaHanki se Google Playsta

Tai käytä selaimessa: Luo tili